Vaalitutkija ymmällään keskustelusta: Äänestäjillä täysi oikeus arvioida sotea kuntavaaleissa

Dosentti Sami Borgin mukaan ihmiset miettivät äänestyspäätöksiään katsomalla sekä tulevaisuuteen että menneisyyteen.

  • LKS 20170320 - Kuntavaalitutkijat Sari Pikkala (vas.) ja Sami Borg esittelivät Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittaman raportin kuntavaalien trendeistä nimellä Kuntavaalitrendit  Helsingissä 20. maaliskuuta 2017. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

    Kuntavaalitutkijat Sari Pikkala (vas.) ja Sami Borg.

    ()

Vaalitutkija Sami Borgin mukaan sote- ja maakuntauudistus saattaa nousta suureen rooliin 9. huhtikuuta järjestettävissä kuntavaaleissa. Hänen mukaansa kyseessä on myös sote-vaalit.

– Minä en ole kaikilta osin ymmärtänyt keskustelua siitä, että kyseessä ei ole sote-vaalit, koska sote-palvelut siirtyvät kunnista maakuntiin, Borg totesi Kunnallisalan kehittämissäätiön Kuntavaalitrendit-raportin esittelytilaisuudessa.

Sote- ja maakuntauudistus koskettaa satojen tuhansien ihmisten työtä ja kaikkien kansalaisten palveluja. Muutokset koskevat myös sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta, ohjausta ja verotusta. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja muita alueellisia tehtäviä siirtyy maakunnille 1.1.2019.

– Kun äänestäjät miettivät omia äänestyspäätöksiään, he katsovat tulevaisuuteen, mutta heillä on myös täysi oikeus katsoa menneisyyteen ja palkita tai rangaista eri teoista.

Borg korostaa, että ihmisten äänestämisperusteet voivat olla monenlaisia.

– He ottavat kantaa paikallisiin ja valtakunnallisiin asioihin. He ottavat kantaa hallituspuolueiden ja oppositiopuolueiden toimintaan ja niin edelleen.

– Kyllä nämä ovat myös sote-vaalit. Minä en ymmärrä keskustelua siitä, että sote-uudistuksesta pitäisi puhua vasta maakuntavaalien yhteydessä.

Borgin mukaan äänestäjillä on täysi oikeus arvioida sote-asiaa näissä kuntavaaleissa.

Monet äänestäjät voivat ajatella, että kuntatasolla päätetään jatkossa pienistä rahasummista ja pienemmistä asioista, mikä ei välttämättä tunnu kovin houkuttelevalta. Tämä voi mahdollisesti vaikuttaa negatiivisesti kuntavaalien äänestysaktiivisuuteen.

– Äänestäjillä on valtavasti perusteita omille valinnoilleen. Aika pieni vähemmistö äänestäjistä ajattelee tällä tavalla rationaalisesti, että pienemmistä rahasummista päättämisellä ei ole merkitystä.

Borgin mukaan näitäkin ihmisiä on, mutta hän ei usko, että se vaikuttaa suuresti vaaleihin.

– Olen itse aikoinaan väitellyt äänestysosallistumisen syistä ja äänestämättä jättämisen syistä. Tärkeimpiä syitä näyttää olevan se, että äänestäminen on velvollisuus ja tapa ja toisaalta mahdollisuus vaikuttaa.

– Minusta tuntuu, että tapa- ja velvollisuussuuntautuneisuuden vaihtelut eri ikäryhmissä näyttävät selittävän paljon voimakkaammin eri ikäryhmien äänestysprosenttieroja.

Kuntavaalien ehdokasmäärät vähentyneet

Vaalitutkija, dosentti Sami Borgin ja akatemialehtori Sari Pikkalan laatima tilastoraportti Kuntavaalitrendit on osa Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamaa Kuntavaalitutkimus 2017 -hanketta.

Viime kuntavaalien äänestysaktiivisuus oli 58,3 prosenttia. Raportin mukaan alle 25-vuotiaista nuorista harvempi kuin joka kolmas käytti tuolloin äänioikeuttaan (30 prosenttia). 25–34 -vuotiaiden äänestysprosentti oli noin 40. Valtuustoissa ja ehdokaskunnassa nuoret ovat edelleen selvästi aliedustettuja.

Raportista selviää, kuinka kuntavaalien ehdokasmäärät ovat puolittuneet vuoden 1980 vaaleista. 65 vuotta täyttäneiden ehdokkaiden osuus kaikista ehdokkaista on nelinkertaistunut vuoden 1996 kuntavaaleista (1996/4 prosenttia ja 2017/16 prosenttia). Samalla aikavälillä eniten on vähentynyt 45–54-vuotiaiden ehdokkaiden osuus kaikista ehdokkaista.

Raportin mukaan kuntien lukumäärän väheneminen, kuntakoon kasvu ja ehdokasmäärien romahdus ovat aikaa myöten vähentäneet puolueiden ja ehdokkaiden yhteistä mobilisaatiokykyä kuntavaaleissa, mikä selittää osaltaan kuntavaalien matalaa äänestysaktiivisuutta.

Kuntavaaleissa korostuvat puolueiden kannatuksen alueelliset erot sekä puoluetoiminnan valtakunnallisuus tai sen puute. Vuoden 2012 kuntavaaleissa vihreiden äänistä kaksi kolmannesta tuli yli 100 000 asukkaan kaupungeista.

Raportti korostaa, että kuntavaalien siirto keväälle korostaa niiden valtakunnallista välivaaliluonnetta. Vuoden 2017 kuntavaalien kärkiaiheita ovat talous, työllisyys, terveyspalvelut ja koulutuspalvelut. Todennäköisesti ne tulevat olemaan myös seuraavien eduskuntavaalien kärkiaiheita.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.