Työmarkkinakeskusjärjestöt eivät ole sopineet erityisestä Suomen mallista, vaan asioista, jotka pitäisi ottaa huomioon eri aloilla palkankorotusvaraa arvioidessa. Näitä asioita ovat kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen kilpailukyky, julkisen talouden kestävyys, tuottavuus ja työllisyys.
– Mistään muusta ei ole sovittu, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder tähdentää Verkkouutisille.
Hallitukselle antamassaan vastauksessa työmarkkinajärjestöt toteavat lisäksi, että prosessi etenee alakohtaisesti ja valtakunnansovittelija tukee periaatteita. Yhteinen valmistelu alkaa kilpailukykysopimuksen jälkeen.
Keskusjärjestöjen roolista ei linjattu mitään. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on muuttanut sääntöjään siten, ettei järjestö tee enää keskitettyjä tulopoliittisia ratkaisuja huhtikuun jälkeen. Näin ollen EK:lla ei voi edes olla roolia palkanmuodostukseen ja työehtosopimuksiin liittyvissä asioissa.
Kilpailukykysopimuksen jälkeen seuraava palkkakierros käydään todennäköisesti liittokierroksena syksystä 2017 alkaen.
Akava ei aio käsitellä Suomen mallia koskevia linjauksia hallituksessaan, ennen kuin hallitus on kertonut, miten se aikoo toteuttaa veronkevennykset. Akava haluaa, että veronkevennykset koskevat kaikkia tuloluokkia, ei vain pieni- ja keskituloisia.
SAK:n hallitus hyväksyi yksimielisesti Suomen mallia koskevat linjaukset yksimielisesti tänään aamulla pitämässään kokouksessa.
Palvelualojen ammattiliiton (PAM) puheenjohtaja Ann Selin sanoi SAK:n päätöksen jälkeen, että järjestö odottaa, miten hallitus aikoo konkreettisesti toteuttaa veronkevennykset ja ehdollisten lisäleikkausten perumisen. Vasta sen jälkeen PAM voi arvioida, onko PAMin hallituksen mahdollista miettiä uudelleen kilpailukykysopimukseen osallistumista. PAMin hallitus kokoontuu ensi viikon torstaina.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ehti jo eilen kuitata, että työmarkkinajärjestöjen ehdotus Suomen malliin siirtymisestä riittää hallitukselle.
