Jyrki Kataisen kabinettipäällikkö SS:ssa: Saksan ja Ranskan sisäpolitiikka käänsi Turkin suunnan

Turkin EU-jäsenyysneuvotteluilla on ollut vaikutusta maan kehitykseen.

  • LKS 20170319 3085; This handout photo taken and released on March 5, 2017 by the Turkish Presidential Press Service shows Turkey's President Recep Tayyip Erdogan addressing the crowd at the Yahya Kemal Beyatli Show Center in Istanbul, during an event organized for the people of Tokat. Turkish President Recep Tayyip Erdogan lashed out at Germany on March 5 for blocking rallies in support of him ahead of a vote on boosting his powers, likening the ban to "Nazi practices". The attack came a day after German Chancellor Angela Merkel called Turkish Prime Minister Binali Yildirim to try to defuse the row, which has put a major new strain on already bruised ties between the NATO allies. LEHTIKUVA / AFP PHOTO / TURKISH PRESIDENTIAL PRESS SERVICE / MURAT CETIN MUHURDAR

    Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan.

    ()

EU-komissaari Jyrki Kataisen kabinettipäällikkö Juho Romakkaniemi pohtii Savon Sanomiin kirjoittamassaan kolumnissa autoritaarisemmaksi ajautuneen Turkin jäsenyyspyrkimyksiä.

Romakkaniemen mukaan jäsenyysneuvottelujen avaamisella oli selkeä vaikutus maan kehitykseen.

– Turkin EU-jäsenyysneuvottelut päätettiin avata Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella 1999. Sekulaari muslimimaa otti lupauk­sen ja tarvittavat uudistukset tosissaan. Vajaassa vuosikymmenessä oikeuslaitos, julkinen hallinto, demokratia ja markkinatalous kehittyivät huimasti. Jäsenyysperspektiivi alkoi siintää ehkä vuosikymmenen päässä.

Ranskan ja Saksan ilmoitettua, että Turkin jäsenyys on tästä huolimatta haihattelua, kehityksen suunta kääntyi. Ilmoituksen taustalla Romakkaniemi näkee maiden sisäpoliittiset syyt.

– Kun EU-jäsenyyden unelma otettiin pois, vedettiin maata uudistavilta poliitikoilta ja puolueilta matto alta. Valta vaihtui ja kehityksen suunta kääntyi päinvastaiseksi. Nyt vajaan vuosikymmenen päästä tuosta voimme valitella tuloksia. Rajallamme on autoritääriseksi kehittyvä suurvalta, joka uhittelee Euroopalle ja voi aiheuttaa monenlaista harmia vaikkapa pakolaisvirtoja säätelemällä.

Esimerkkinä Euroopan unionin jäsenyyden positiivisista vaikutuksista Romakkaniemi mainitsee Puolan.

– Jos haluaa konkreettisen esimerkin EU-jäsenyyden vaatimien uudistusten vaikutuksista, voi vertailla Puolaa ja Ukrainaa. Molempien kansantuote asukasta kohti oli vuonna 1990 sama. Maat olivat teolliselta rakenteeltaan kulttuuriltaan ja historialtaan hyvin lähellä toisiaan. Ukraina jäi Neuvostoliiton hajottua oligarkiaksi harmaalle alueelle, vaikka muodollisesti omaksuttiin demokratia ja markkinatalous.

Puola liittyikin Natoon vuonna 1999 ja Euroopan unioniin 2004.

– Vuonna 2013 Puolan bruttokansantuote per asukas oli yli kolminkertainen verrattuna Ukrainaan. EU-jäsenyys ja sen vaatimukset ovat ylivoimaisesti suurin selittävä tekijä tälle erolle. Ei ihme, että kansa Maidanilla halusi Ukrainallekin samaa.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.