Ylen Vaalien välillä -ohjelmaa seuranneet katsojat todistivat, kuinka pääministeri Alexander Stubb (kok.) syytti oppositiojohtajan Juha Sipilän (kesk.) puhuvan ”löysiä” tämän ehdotettua rahastorahoitusta yritysten tukemiseen.
Pääministerin talouspoliittisena neuvonantaja äskettäin aloittanut kansanedustaja ja kokenut yrittäjä Eero Lehti (kok.) vahvistaa Sipilän puheen löysiä ja tehneen samalla ensimmäisen merkittävän harhaiskunsa, joka on ihmetyttänyt omia puoluetovereitakin.
Sipilä yritti tarjota Suomen ratkaisuksi mallia, joka on toiminut hänen oman yrityksensä myynnissä.
Lehti todistaa, että Sipilän mallilla valtion menot seitsenkertaistuisivat, jos rahoitusta hankitaan valtion taseesta, tuottavien pörssiyhtiöiden osakkeita myymällä sen sijaan, että turvaudutaan yhden prosentin korolla saatavaan lainaan kansainvälisiltä markkinoilta.
Keskeneräinen ja harkitsematon
Lehden mukaan Sipilän esittämä rahastohanke oli keskeneräinen ja harkitsematon.
– Se on loppuvaiheen, elämäntyönsä tehneen yrittäjän tapa päästä yrityksestä eroon.
Lehden mukaan valtio saa tällä hetkellä kansainvälisiltä markkinoilta yhden prosentin korolla käytännöllisesti katsoen rajattomasti lainaa. Jos sitä rahaa käytettäisiin näiden Sipilän mainitsemien kapeikkojen korjaamiseen, kustannukset yhdestä miljardista olisivat kymmenen miljoonaa euroa yhden prosentin korkokannalla.
Jos vaihtoehtona on Sipilän esittämä valtion omaisuuden, lähinnä pörssiyhtiöiden, osakkeiden myynti, tilanne olisi täysin toinen. Pörssiyhtiöt tuottavat valtiolle viiden prosentin osinkotuottoa ja keskimäärin kahden prosentin arvonnousua eli noin seitsemän prosenttia tuottoa myyntiarvolle.
– Eli seitsemän kertaa enemmän. Toisin sanoen, jos sitä kautta kerätään miljardi, se maksaisi valtiolle noin 70 miljoonaa menetettyinä tuloina ja menetettynä arvonnousuna, Lehti laskee Sipilän ehdotuksen kustannuksia.
Asperiini ei hoida syöpää
Lehti ymmärtää Sipilän ehdotuksen taustan. Sipilä on itse toiminut yhtiössä, jonka rahastoyhtiö on ostanut ja myynyt sitten edelleen.
– Hän tuntee vain yhden tällaisen instrumentin näillä pääomamarkkinoilla pk-sektorilta. Se on yksi harvinaisemmista. Perinteinen yrityksen rahoitusprofiili ei sitä sisällä. Se on loppuvaiheen, elämäntyönsä tehneen yrittäjän tapa päästä yrityksestä eroon.
Lehden mukaan rahastovaihtoehto voi Suomessa realistisesti toimia vain noin puolessa promillessa yrityksistä.
– Sipilä ei tuntenut asiaa riittävän monipuolisesti. Ei tarkistanut faktoja. Yritti, että asperiinilla ratkaistaan syöpä.
Ei Suomen edun mukaista
Rahasto, joka sijoittaa, on Lehden mukaan aina kilpailutilanteessa jo olemassa olevien rahastojen kanssa. Suomessa niitä on parisen sataa. Ne ovat pitkälti erikoistuneita ja tutkineet lähes kaikki Suomen yritykset oman sijoituspolitiikkansa näkökulmasta.
Yrittäjät myyvät rahastoyhtiölle lähinnä silloin, kun he ovat päättäneet luopua yrityksestään muutaman vuoden kuluessa.
– Se on exit-vaihe, kun otetaan rahasto partneriksi, Lehti sanoo.
Lehden mukaan useimmiten rahastoyhtiöt rakentavat useammasta yrityksestä toimialakokonaisuuksia myydäkseen ne kansainvälisille sijoittajille. Tämä ei ole Suomen edun mukaista.
– Siinä on riskinä, että koko tuotannollinen ketju ennen pitkää siirtyy maan rajojen ulkopuolelle.
Lehti voi kertoa kokemuksesta, rahastoyhtiö joutuu käyttämään yrityksen läpivalaisuun yhdestä kolmeen kuukauteen yritystä kohden.
Yleensä rahastoyhtiö joutuu käymään 30–40 yritystä läpi voidakseen sijoittaa yhteen yritykseen. Sijoitussummat ovat yleensä kohtuullisen suuria.
– Koko volyymi, joka tätä kautta saadaan markkinoille lisää rahaa, on ensinnäkin seitsemän kertaa kalliimpaa ja erittäin hidasta hallinnoida verrattuna vaihtoehtoon, että rahoitetaan suoraan oman pääomanehtoisella velkarahalla ilman vakuuksia, jotka Finnvera voisi antaa.
Lehti laskee, että jos yrityksille annetaan keskimäärin miljoona, miljardilla voidaan rahoittaa tuhat suomalaisista yritystä. Ne voisivat Lehden mielestä olla niitä yrityksiä, jotka ovat saaneet jo Tekesistä kehitysrahaa.
Tekes on jo seulonut suuren määrän suomalaisia korkean osaamisen yrityksiä, joissa on mahdollista tehdä sen tasoista tuotetta, että sille saadaan kansainvälisiltä markkinoilta Suomen kustannukset kattava hinta.
Lehti korostaa, että näin raha kohdistuisi niihin hankkeisiin, jotka odottavat käynnistymiseen tarvittavaa pääomaruisketta.
