– Tällä hetkellä tuista terminaalille ei ole varmuutta, sanoo Gasum Oy:n viestintäjohtaja Olga Väisänen Nykypäivälle ja Verkkouutisille.
Gasum vastaa Suomessa maakaasun ja biokaasun maahantuonnista, siirrosta ja tukkumyynnistä. Suomen valtio päätti hiljattain ostaa Gasumista enemmistöosuuden Fortumilta ja saksalaiselta E. ON:lta. Valtio omistaa nyt 75 prosenttia Gasumista ja loput omistaa venäläinen Gazprom.
Väisänen sanoo, että toistaiseksi on mahdotonta arvioida, kuinka suuri osuus EU-tukea tarvitaan, jotta Etelä-Suomen LNG-terminaali toteutuisi.
– Kyllä ne merkittäviä osuuksia ovat.
– Myös terminaalin lopullinen sijaintipaikka Suomessa ja ylipäänsä investoinnin suuruus ja aikataulu riippuvat nyt siitä, miten markkinat kehittyvät ja miten saadaan riittävä tuki varmistettua näille hankkeille, Väisänen sanoo.
Yksi ajatus on saada terminaalihankkeelle rahoitusta Euroopan unionin uuden komission valmistelemasta 300 miljardin euron kasvupaketista, jota valmistelee komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen. Väisäsen mukaan on ajateltu, että terminaali voisi olla sellainen hanke, mitä Suomesta esitettäisiin listalle. Toistaiseksi kasvupaketin valmistelu on vielä täysin alkuvaiheessa.
Pääministeri Alexander Stubb ja Viron pääministeri Taavi Rõivas kertoivat maanantaina, että Suomi ja Viro ovat löytäneet yhteisymmärryksen kaasuinfrastruktuurin kehittämisestä. Suomeen tulee isomman kokoluokan nesteytetyn maakaasun LNG-terminaali ja Viroon pienempi huoltovarmuusterminaali. Lisäksi Suomen ja Viron välille rakennetaan Balticconnector-kaasuputki.
Suomen ja Viron yhteisymmärrys oli edellytys sille, että kaasuputkea ja LNG-terminaaleja voidaan lähteä suunnittelemaan ja rahoituksesta neuvottelemaan.
Hakemus suunnittelutukeen
Suomen ja Viron välille sovitun Balticconnecotorin kohdalla on puhuttu peräti 75 prosentin tukitasosta.
Euroopan komission Suomen-edustuston vt. päällikkö Sari Artjoki sanoi keskiviikkona Helsingin Sanomille, että EU ei ole missään vaiheessa sitoutunut rahoittamaan 75 prosenttia Suomenlahden alitse kulkevasta kaasuputkesta. Lisäksi niin suuri osuus arviolta 200 miljoonan euron hankkeesta olisi rahoitusohjelman sääntöjen vastainen, kun rahoitusosuus saisi olla korkeintaan puolet.
– Meillä ei ole EU-rahoitukseen mitään vahvistusta tässä vaiheessa. Olemme hakeneet vasta suunnitteluvaiheelle tukea, Gasumin Väisänen sanoo.
Suomen ja Viron kaasumarkkinat yhdistävä Balticconnector-yhdysputki on Gasumin ja virolaisen kaasunsiirtoyhtiön Võrguteenuksen yhteishanke. Kaasuputkihanke on EU-komission yhteisen edun mukaisten energiainfrastruktuurihankkeiden PCI-listalla. Päätöstä EU-tuesta suunnitteluvaiheelle odotetaan ensi kevääseen mennessä.
Kaasuinfrastruktuurihankkeet ovat tärkeitä sekä Suomelle että Baltian maille riippuvuuden vähentämiseksi Venäjän kaasutuonnista. Tällä hetkellä kaikki Suomessa käytettävä maakaasu tulee putkea pitkin Venäjältä.
Tärkeä osa infrastruktuurikokonaisuutta on myös hankekokonaisuuteen kuuluva Baltian kaasuinfrastruktuurin kehittäminen. Sen tavoitteena on kytkeä Suomen ja Viron pääsy myös Latvian kaasuvarastoihin.
