Keskustapoliitikko väläyttää verotuksen kiristämistä – "onko Kekkosen opit unohdettu?"

Keskustanuorten puheenjohtaja kyseenalaistaa hallituksen linjauksen, jonka mukaan kokonaisveroaste ei saa nousta.

  • LKS 20151203 // LKS 20150821 LKS 20150227 Verohallinnon infossa kerrottiin 1.joulukuuta avattavasta verovelkarekisteristä ja sen toimintaperiaatteista Helsingissä perjantaina 28. marraskuuta 2014. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

    Hallitusohjelman mukaan kokonaisveroaste ei saa nousta.

    ()

Keskustanuorten puheenjohtaja Hilkka Kempin mielestä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus pelkää turhaan kokonaisveroasteen nousemista. Hänen korostaa sosiaalista ja henkistä hyvinvointia talouskasvun rinnalla.

– Suomen sijoitus kilpailukykyä mittaavassa Maailman talousfoorumin vertailussa putosi viime syksynä tämän vuosituhannen heikoimmaksi. Samaan aikaan olen kuullut ympärilläni onnellisia huokauksia, kun hallitus linjasi, että kokonaisveroaste ei saa nousta, Kemppi kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan.

Kemppi viittaa kirjoituksessaan presidentti Urho Kekkosen kokoamaan Onko maallamme malttia vaurastua -investointiohjelmaan.

Kempin mukaan veroilla kerätty investointipaketti otettiin hyvin vastaan, ja kansa oli valmis luovuttamaan omasta tilipussistaan yhteiseen kassaan varoja kilpailukyvyn kasvattamiseksi.

– Edellä kuvaamieni esimerkkien ristiriitaisuus korostaa luottamuksen merkitystä talouspolitiikassa. Kilpailukyky on merkittävä sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän markkinatalouden edellytys, mutta samaan aikaan nuorkeskustalaisen talousnäkemyksen keskeisin sanoma osuu oikeaan: pelkkä talouden kasvu ei ole päämäärä vaan tärkeää on sosiaalinen ja henkinen hyvinvointi, sivistys, ihmisläheisyys ja yhteisöllisyys.

– Onko siis vain sattumaa, että Suomi on sijainnut usein kansainvälisten vertailujen kärkipäässä, mitattiin sitten kilpailukykyä tai inhimillistä pääomaa. Väitän, että ei, sillä kyseessä on poikkeuksellinen luottamusyhteiskunta, jossa on uskallettu tehdä investointeja ja maksaa niitä yhteisin varoin.

Pariisin kauppakorkeakoulun professori Thomas Pikettyn Capital in the Twenty-First Century -kirja ilmestyi kaksi vuotta sitten.

– Sen mukaan rikkaiden rikastuminen jatkuu ja tuloerot kärjistyvät saavuttaen samat mittasuhteet kuin aiemmin noin sata vuotta sitten. On kiistämättä huolestuttavaa, että useat tutkijat myös Pikettyn jälkeen ovat korostaneet tämän hetken tulojakauman historiallisen korkeita eroja Suomessa samalla kun tammikuussa julkaistu nuorisobarometri todisti jälleen kerran nuorten elämässään kokeman huono-osaisuuden periytymisen todeksi.

Kemppi muistuttaa, että taloustutkijoiden ennustukset jättävät usein sattumat ja yllättävät sivujuonet huomioimatta.

– 1900-luvulla maailmansotien aiheuttamat tuhot rikkaiden omaisuuksille sekä hyvinvointivaltion nousun myötä verotuksen kiristyminen käänsivät oravanpyörän väliaikaisesti toisin päin. Kekkosen investointipaketti osui siis aikanaan kultasuoneen, mutta se edellytti luottamusyhteiskunnan hyväksynnän verojen korotukselle.

Kemppi pohtii, onko Kekkosen opit unohdettu uudessa hallitusohjelmassa kokonaisveroasteen nousemista pelätessä.

– Toki Kekkonenkaan ei voi kaikkea tietää. Globalisaation uuden aallon myötä tulojen verotuksen kiristäminen on hankalampaa, koska verotettavat voivat paeta muihin maihin ja veroparatiiseihin. Siksi me olemme uudessa tilanteessa.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.