EU:n kasvihuonekaasupäästöjen sitovaksi vähennystavoitteeksi sovittiin vähintään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Sovituissa linjauksissa päästövähennystavoite on keskeisessä asemassa, mutta samalla nostetaan esille uusiutuvan energian lisäämisen ja energiatehokkuuden parantamisen merkitys tavoitteen saavuttamisessa.
EU-tasolla sovittiin uusiutuvan energian käytön lisäämisen sitovaksi tavoitteeksi vähintään 27 prosenttia ja energiatehokkuuden parantamisen osalta vähintään 27 prosentin ohjeellinen tavoite.
– Suomi on kannattanut kustannustehokasta, reilua ja tasapainoista taakanjakoa jäsenmaiden välillä. Paketti kannustaa kaikkia jäsenmaita ponnistelemaan päästöjen vähentämiseksi. Euroopan talouskasvun ja työllisyyden kannalta on tärkeää saavuttaa päästövähennykset mahdollisimman edullisesti, pääministeri Alexander Stubb (kok.) sanoo.
Päästökauppa tärkeässä roolissa
EU:n tärkein väline päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi on päästökauppajärjestelmä. Sitä uudistetaan päästöoikeuksien markkinavakausvarannolla.
Päästökaupan ulkopuolisilla aloilla jäsenmaiden välinen taakanjako toteutetaan huomioimalla jäsenmaiden tulotaso sekä vauraiden jäsenmaiden osalta myös päästövähennystoimien kustannustehokkuus.
– EU edustaa pienenevää osaa maailman päästöistä, mutta meidän toimiamme seurataan tiiviisti, ja ne vaikuttavat riman korkeuteen muualla. On tärkeää, että EU vähentää päästöjään vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Se mahdollistaa tavoitteen korottamisen, jos muut maat tekevät Pariisissa 2015 merkittäviä päästövähennyssitoumuksia, ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sanoo.
Biopolttoaineille mahdollisuus
Eurooppa-neuvosto linjasi Suomen aloitteesta uusiutuvan energian käytöstä liikennesektorilla myös vuoden 2020 jälkeen. Se antaa mahdollisuuksia biopolttoaineiden markkinoiden kehittymiselle.
Hiilivuodon välttämiseksi energiaintensiiviselle teollisuudelle jaetaan ilmaisia päästöoikeuksia, jos kilpailijamaamme eivät sitoudu vastaaviin ilmastopäätöksiin kuin EU.
– Ilmastopolitiikasta päätettäessä on varmistettava, etteivät päätökset johda teollisen tuotannon siirtymiseen EU:n ulkopuolelle, mikä vain lisäisi maailmanlaajuisia päästöjä. Suomessa on maailman tehokkaimpia tuotantolaitoksia, joiden kannattavuudesta kannetaan nyt Eurooppa-neuvoston hyväksymissä päätelmissä aivan oikein huolta, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) sanoo.
Eurooppa-neuvosto palaa ilmasto- ja energiakysymyksiin viimeistään vuonna 2015 pidettävän Pariisin ilmastokonferenssin jälkeen.
Eurooppa-neuvoston jäsenet keskustelivat myös energiaturvallisuudesta, jonka yhteydessä huomioitiin erityisesti Suomen ja Baltian maiden eristyneisyys Euroopan kaasumarkkinoista. Eurooppa-neuvosto vahvisti jäsenmaiden aiemmat sitoumukset energian sisämarkkinoiden toteuttamiseksi ja sähkö- ja kaasuyhteistyön tiivistämiseksi.
