Hallitus ja eduskuntaryhmät kokoustavat tiistaina Oulussa ja Helsingissä ilmi tulleiden seksuaalirikosten vuoksi.
Puolueet pohtivat toimenpiteitä, joilla ulkomaalaistaustaisten rikollisuuteen voitaisiin puuttua vielä kuluvan vaalikauden aikana tehtävillä uudistuksilla. Esimerkiksi eduskuntakäsittelyssä oleviin lakiesityksiin voi olla tiedossa muutoksia.
Keskustelujen taustalla on syksyllä 2015 kärjistynyt Euroopan siirtolaiskriisi, jolloin Suomeen saapui noin 32 000 turvapaikanhakijaa. Kyseessä oli tavanomaiseen verrattuna kymmenkertainen määrä. Tuolloin hallituksessa istuneet keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset vastasivat suuriin hakijamääriin yhteisillä päätöksillä, joilla tiukennettiin maahantuloon ja turvapaikkoihin liittyviä säädöksiä.
Kaikille turvapaikanhakijoille annettiin valistusta maan lakeihin ja arvoihin liittyen. Loppukeväästä 2015 sovitun hallitusohjelman mukaisesti seksuaalirikollisten rangaistuksia on kiristetty, poliisille on ohjattu lisäresursseja ja maahanmuuttajien kotoutumista on tehostettu.
Turvapaikanhakijoiden suuri määrä sai hallituksen tiukentamaan perheenyhdistämisen kriteerejä, minkä lisäksi humanitaarisen suojelun kategoriasta on luovuttu kokonaan. Perheenyhdistämisissä edellytetään turvattua toimeentuloa aiempaa useammassa tapauksessa.
Poliisi kertoo palauttaneensa vuoden 2016 aikana noin 5500 ja viime vuonna 2600 palautuspäätöksen saanutta henkilöä. Vapaaehtoisesti on palannut yli 3900 turvapaikanhakijaa.
Lakimuutoksia astui voimaan jo vuonna 2016
Viime vuosina turvapaikkahakemusten käsittelyä on nopeutettu Maahanmuuttovirastolle ja hallinto-oikeuksiin ohjatuilla lisämäärärahoilla. Sähköinen käsittely, valitusaikojen lyhentäminen ja oikeuslaitoksen ratkaisukokoonpanojen pienentäminen ovat osaltaan vauhdittaneet prosesseja. Monet lakimuutokset astuivat voimaan jo vuoden 2016 puolella.
Sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) esittämien muutosten johdosta rikoksiin syyllistyneet voidaan karkottaa aiempaa nopeammin. Eduskunta käsittelee parhaillaan uudistuksia, jotka helpottaisivat henkilötietojen käsittelyä, rajoittaisivat uusintahakemuksia viivytystarkoituksessa ja mahdollistaisivat matkustusasiakirjojen haltuunoton palautusten helpottamiseksi. Maanpetokseen tai terrorismiin syyllistyneet voisivat myös jatkossa menettää Suomen kansalaisuutensa.
Tammikuun alusta lähtien maahantulokiellon rikkomisesta voi saada vankeusrangaistuksen. Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) on esittänyt lukuisia kiristyksiä, joiden kautta muun muassa lapsiin kohdistuvia seksuaalirikosten rangaistuksia tiukennetaan. Eduskunnan käsittelyssä on lakimuutos, joka nostaisi törkeimpien lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten minimirangaistuksia.
Törkeä lapsenraiskaus tulisi jatkossa lakiin uutena rikosnimikkeenä. Säännöstä on määrä soveltaa tapauksissa, joissa aiemmin henkilö tuomittiin törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta. Rangaistus olisi 4–12 vuotta vankeutta, eli vähimmäisrangaistus nousisi kahdella vuodella. Enimmäisrangaistus vastaisi puolestaan taposta säädettyä enimmäisrangaistusta.
