Suomalaiset pitävät suurimpina ympäristöstä aiheutuvina terveysriskeinä passiivista tupakointia ja auringon UV-säteilyä, ja pienimpänä puunpolton savuja, kertoo Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL:n tekemä kyselytutkimus. Siinä selvitettiin suomalaisten kokemuksia oman elinympäristönsä terveellisyydestä sekä tietoisuutta ja käsityksiä erilaisista ympäristön terveysriskeistä.
Ulkoilman pienhiukkaset ovat tutkimusten mukaan kansanterveydellisesti merkittävin haitallinen ympäristötekijä. Niistä aiheutuu Suomessa vuosittain arviolta 1800 ennenaikaista kuolemaa. Tärkeimmät pienhiukkaslähteet ovat kaukokulkeuma, puunpoltto kotitalouksissa ja liikenne.
Vaikka suuri osa ilman pienhiukkasista syntyy puun pienpoltosta, 67 prosenttia vastaajista kokee, ettei puunpolton savuista aiheudu juurikaan riskiä ihmisten terveydelle.
Muita ilmansaasteita pidetään puunpolttoa selvästi haitallisempina. Neljännes vastaajista pitää liikenteen pakokaasuja, teollisuuden ilmansaasteita ja katupölyä suurena tai erittäin suurena riskinä ihmisten terveydelle, puunsavua vain kuusi prosenttia vastaajista.
Ympäristötekijöistä suurimpina riskeinä omalle ja yleensä ihmisten terveydelle pidetään passiivista tupakointia ja auringon UV-säteilyä. Vastaajista 35 prosenttia vastaajista kokee passiivisen tupakoinnin ja 30 prosenttia auringon UV-säteilyn suureksi tai erittäin suureksi riskiksi ihmisten terveydelle.
Kaikkein suurimpana riskinä omalle ja yleensä ihmisten terveydelle pidetään elintarvikkeiden lisäaineita. Ne kokee suureksi tai erittäin suureksi riskiksi ihmisten terveydelle 47 prosenttia vastaajista.
Se, miten paljon ihmiset kokevat tietävänsä ympäristötekijöiden terveyshaitoista, on yhteydessä siihen, kuinka suurena terveysriskinä niitä pidetään.
Puunpolton terveyshaitat tunnetaan huonosti, ja se myös mielletään pieneksi riskiksi terveydelle. Sisäilman radonin terveyshaitoista vastaajilla on vähiten tietoa, eikä suuri osa (31 %) ole pystynyt arvioimaan yleistä riskin suuruutta lainkaan.
Valistus kelpaa – rajoitukset ja sanktiot kehnommin
Suurin osa vastaajista kannattaa taloudellisia tukia ja valistusta sekä liikenteen että puunpolton ilmansaasteiden terveyshaittojen vähentämiseksi.
Melko tai erittäin hyviksi keinoiksi vastaajat kokevat vähäpäästöisten autojen suosimisen verotuksessa (81 %), joukkoliikenteen tukien lisäämisen (71 %), valistuksen lisäämisen oikeista puunpolttotavoista (81 %), tukien maksamisen huonolaatuisten tulisijojen korvaamiseksi uusilla (52 %) ja kaukolämpöverkon laajentamisen (50 %).
Rajoitukset ja sanktiot, kuten nopeusrajoitusten laskeminen, haittamaksut ja päästörajoitukset jakavat mielipiteitä enemmän.
Kyselyyn vastasi 1112 25–74-vuotiasta suomalaista. Käsityksiä ympäristötekijöiden aiheuttamista riskeistä terveydelle ei ole tutkittu Suomessa aiemmin yhtä kattavasti.
