Valtioneuvoston alaisuudessa toimiva turvallisuuskomitea pitää maanhankintaa strategisten kohteiden läheltä yhtenä modernin hybridisodan muotona.
Tästä syystä komitea on päättänyt hyödyntää puolustusministeriön alaisen maakauppatyöryhmän kartoittamia tietoja ulkomaalaisten maa- ja kiinteistöhankinnoista, joita on tehty Suomen turvallisuuden kannalta merkityksellisten, strategisten kohteiden läheisyydessä.
Suomi purki ulkomaalaiskauppojen luvanvaraisuuden kahden portaan kautta 1990-luvulla. Vuosituhannen vaihteessa kaikki kaupankäynnin esteet purettiin.
EU:n liittymisasiakirjan siirtymämääräys velvoitti poistamaan kiinteistöjen hankkimista koskevat rajoitukset vain unionin jäsenvaltioiden osalta. Suomi tarjosi kuitenkin oma-aloitteisesti kiinteistömarkkinat myös ETA-alueen ulkopuolisten valtioiden kansalaisille, käytännössä venäläisille.
Venäläiset yksityishenkilöt ja yritykset ovat hankkineet maata ja kiinteistöjä Suomesta 2000-luvun alusta saakka. Kauppoja on tehty puolustusvoimien harjoitus- ja varuskunta-alueiden sekä asevarikoiden ja sotilaslentokenttien lähialueilla.
Maata ja kiinteistöjä on hankittu myös muun muassa keskeisten tietoliikennemastojen, sähkönjakelun kantaverkkojen ja ydinvoimaloiden naapurustosta. Lisäksi venäläiset ovat hankkineet saaria Saaristomereltä.
Yksinomaan itärajaa myötäilevällä 6-tiellä on lähes 30 venäläisomisteista suurkiinteistöä. Kiinteistöt on hankittu matkailuliiketoimintaa varten, mutta liiketoiminta ei ole käynnistynyt luvatulla tavalla.
”Maakauppatyöryhmä esittää muistiossaan, että valtiolla olisi etuosto-oikeus Suomen puolustuksen ja huoltovarmuuden kannalta keskeisten kohteiden lähialueilla tekeillä oleviin kauppoihin”, kertoo työryhmän puheenjohtaja, hallitusneuvos Matti Piispanen puolustusministeriöstä.
Lakia valtion etuosto-oikeudesta ulkomaalaiskaupoissa valmistellaan parhaillaan oikeusministeriön lainsäädäntöosastolla.
Ulkomaalaiskauppojen täsmällistä kokonaismäärää ei edelleenkään tiedetä.
