Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen arvioi Ylen aamu-tv:ssä, että Saksan liittokanslerin Angela Merkelin eilinen vierailu vaikuttaa positiivisesti kokoomuksen kannatukseen. Rahkonen perustelee näkemystään sillä, että suomalaiset suhtautuvat erittäin myönteisesti Saksaan. Saksaa pidetään mallimaana, ja Suomella ja Saksalla on historiallisesti vahvat siteet.
Toisaalta tutkimukset osoittavat, että kansainvälisyys ei ole tällä hetkellä kovassa huudossa. Kansainväliset teemat eivät ole äänestäjien mielestä kovin tärkeitä.
– Sen takia en usko, että tällainen ulkomaan vetoapu, vaikka on itse rautarouva kyseessä, niin mitään ratkaisevaa buustia pystyy kokoomukselle antamaan, Rahkonen toteaa.
Noin miljoona äänestäjää etsii yhä poliittista kotiaan. Taloustutkimuksen mukaan jopa 45 prosenttia liikkuvista äänestäjistä äänestää nyt keskustaa.
– Se johtuu siitä, että keskustalta menivät vuoden 2011 eduskuntavaalit ihan penkin alle. Nyt siellä on paljon kotiinpalaajia, keskustan vanhoja äänestäjiä, jotka viime vaaleissa jättivät äänestämättä. He äänestävät nyt keskustaa uudella innolla. Vaalirahakohut ja muut vanhat synnit on nyt annettu anteeksi, Rahkonen sanoi.
Porvari äänestää aina
Rahkosen mukaan lisäksi keskusta imee erittäin paljon kannatusta kokoomukselta.
– Keskusta ja kokoomus ovat lähestulkoon sisarpuolueita Suomessa äänestäjien mielessä. Jopa 40 prosenttia keskustan kannattajista tuntee vetoa kokoomukseen, ja päinvastoin. Millään kahdella muulla puolueella ei ole niin vahva yhteys Suomessa. Mutta myös perussuomalaisista keskusta saa erittäin paljon kannatusta.
Rahkonen totesi, että moni äänestäjä äänestää sitä puoluetta, joka on vahvoilla.
Liikkuvat äänestäjät ovat ennen kaikkea nuoria, alle 25-vuotiaita. Miehet ovat hieman useammin liikkuvia kuin naiset. Mitä korkeammin koulutettu, sitä liikkuvaisempi äänestäjä on. Vähiten liikkuvaisia ovat eläkeläiset ja perinteisissä työläisammateissa toimivat.
Kannastaan epävarmoja äänestäjiä on Taloustutkimuksen mukaan noin 33 prosenttia. Joukossa on paljon nuoria.
– Tässä havaittiin, että koulutus vaikuttaa todella vahvasti. Porvari äänestää aina, mutta myös voisi sanoa, että maisteri äänestää aina tai tohtori. Mitä enemmän ihmisellä on koulutusta, sitä todennäköisemmin hän äänestää ja sitä todennäköisemmin hänellä on myös puoluekanta.
Rahkosen mukaan nuorissa, miehissä ja vähän koulutetuissa on paljon nukkuvia äänestäjiä.
