Vuosittain noin 20 000 suomalaista jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Jos ensi vuonna kukaan ei jäisi työkyvyttömyyseläkkeelle, Suomi saisi kansantalouteensa yli 100 000 työvuotta lisää.
Yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeeseen ovat selkä-, tai laajemmin sanottuna tuki- ja liikuntaelinsairaudet.
Kaikkein suurin riski päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle on Ylen julkaiseman tilaston mukaan 30–49-vuotiailla naisilla, jotka työskentelevät veturinkuljettajana. Heidän työkyvyttömyysriskinsä on 339 prosenttia eli yli nelinkertainen verrattuna muihin saman ikäryhmän ja sukupuolen ihmisiin.
VR:n viestintäpäällikkö Mika Heijari tarkentaa kuitenkin Verkkouutisille, ettei VR:ltä ole koskaan jäänyt yhtään naispuolista veturinkuljettajaa työkyvyttömyyseläkkeelle, vaan ryhmä ”veturinkuljettajat” sisältää myös muun moottorikäyttöisen kiskokaluston kuljettajat. Näin olleen suurin työkyvyttömyysriski on naispuolisilla raitiovaununkuljettajilla.
Muita suuren riskin töitä samassa ikäluokassa tekevät maa- ja vesirakennusalan avustavat työntekijät (230 %) ja rakennusalan viimeistely- ja aputyöntekijät (237 %). Myös naissotilailla (214 %) on melko suuri riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. Samoin puutarhatyöntekijöillä ja maatalouslomittajilla (166 %).
– Nämä ovat ammatteja, joissa vaaditaan fyysistä työkykyä, sekä miehillä että naisilla. Toisessa päässä on asiantuntija-ammatteja, kertoo työterveyslaitoksen erikoistutkija Tiina Pensola Yle uutisille.
Korjaus 20.10.2014 klo 13.10: Uutiseen lisätty VR:n viestintäpäällikön tarkennus, jonka yhtään naispuolista veturinkuljettajaa ei ole jäänyt VR:ltä työkyvyttömyyseläkkeelle, vaan työkyvyttömyystapaukset ovat olleet raitiovaununkuljettajia. Samalla otsikossa muutettu veturinkuljettaja raitiovaununkuljettajaksi. Myös jutun kuva vaihdettu.
