Verkkouutisten tietojen mukaan työmarkkinaosapuolet ovat varsin lähellä yhteiskuntasopimuksen syntyä. Kilpailukykyä parantavista toimista ja palkkaratkaisusta löytyy sopu.
Ainoa isompi asia, joka on vielä ratkaistavana, on paikallinen sopiminen. Paikallisen sopimisen edistämistä pohtivassa työryhmässä on käsitelty lakia paikallisesta sopimisesta, joka määrittelisi paikallisen sopimisen vähimmäisalan, vaikka työehtosopimuksissa sitä ei olisi määritelty. Jos hallitus haluaa pitää kiinni tästä laista, yhteiskuntasopimus jää syntymättä.
Yhteiskuntasopimuksen ehdottomana edellytyksenä on siis se, että paikallisen sopimisen edistämistä ei toteuteta erillisen lain mukaan. Sen sijaan nykyisiin lakeihin ollaan valmiita tekemään uudistuksia. Esimerkiksi paikallisen sopimisen ulottaminen järjestäytymättömiin työnantajiin on tarkoitus mahdollistaa. Palkansaajilla on myös valmius hyväksyä kriisilausekkeet, mutta kriisien määrittelystä keskustellaan vielä. Kriisilausekkeet tarkoittaisivat mahdollisuutta poiketa yrityskohtaisesti esimerkiksi palkoissa ja työajoissa, jos vaihtoehtona olisi työntekijöiden irtisanominen. Palkansaajajärjestöt ovat valmiita edistämään paikallisen sopimisen kirjaamista työehtosopimuksiin. Verrattuna lainsäädäntötiehen paikallisen sopimisen toteutuminen on kuitenkin epävarmempi reitti.
EK:ssa toivottaisiin, että hallitus ilmoittaisi julkisesti paikallisen sopimisen linjaukset. Silloin hallituspuolueet joutuisivat kantamaan vastuunsa siitä, että paikallinen sopiminen ei toteudu siinä laajuudessa kuin hallituksen tavoitteena oli. Riskinä tässä on, että hallitus kuitenkin päätyisi edistämään paikallista vahvemmin lainsäädäntöteitse, jolloin yhteiskuntasopimusneuvottelut loppuisivat siihen paikkaan.
Palkansaajajärjestöissä toivotaan, että ensin päästäisiin yhteisymmärrykseen kokonaisuudesta ja hallitukselta saataisiin viesti siitä, että se on valmis hyväksymään paketin ja siihen sisältyvän ehdon, että paikallinen sopiminen toteutetaan tes-reittiä.
Työmarkkinajärjestöistä kuvataan neuvottelutilannetta muuten positiiviseksi. Kilpailukykytoimista vaikuttaisi löytyvän yhteisymmärrys ainakin arkipyhien ja työnantajamaksujen alentamisen suhteen. Jälkimmäinen on tarkoitus rahoittaa palkansaajamaksuja korottamalla.
Yhteiskuntasopimukseen sisältyisi myös keskitetyn palkkaratkaisun (työllisyys- ja kasvusopimuksen) jatko ainakin yhdeksi vuodeksi, jonka jälkeen siirryttäisiin liittokierrokselle. Tykan jatko tarkoittaisi yhden vuoden nollaratkaisua. Niin sanottu Suomen malli eli vientialojen määrittämään palkankorotusvaraan perustuva palkkaneuvottelumalli olisi tarkoitus valmistella tällä aikavälillä.
Yhteiskuntasopimus takaisi työnantajille ja hallitukselle yhteiskuntarauhan pitkäksi aikaa. Työmarkkinajärjestöjen arvioiden mukaan se olisi nousemassa hallitukselle kuitenkin arvokkaammaksi asiaksi kuin joustavien työmarkkinoiden luominen paikallista sopimista koskevalla lainsäädännöllä.
