RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja entinen puolustusministeri Stefan Wallin (r.) on ottanut osaa keskusteluun Ahvenanmaan tilanteesta.
Näin hän vastasi Verkkouutisten kysymyksiin aiheesta:
Jos asiaa katsoo puhtaasti sotilaallisesta näkökulmasta, näettekö Ahvenanmaan nykyisessä asemassa minkäänlaisia haasteita?
– Totta kai Itämeren muuttuneen tilanteen valossa sopii kysyä, onko jonkun tietyn alueen koskemattomuus tai demilitarisoitu status minkä arvoinen, jos kriisi syntyy?
Mitä mieltä itse olette?
– En osaa spekuloida asialla, mutta tämä kysymys herää. On nähty, miten vähän Krimin koskemattomuus painoi vaakakupissa, kun Venäjä päätti käyttää valtapoliittisia välineitään. Totta kai kysymys herää, onko sitten demilitarisoitu status samanarvoinen kuin vaikkapa Krimin koskemattomuus. En osaa tähän sanoa vastausta, mutta kysyn vaan.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) on sanonut, että demilitarisointi vaikeuttaa Ahvenanmaan puolustamista. Miten kommentoitte tätä?
– Kyllä puolustusvoimilla on ihan selkeät suunnitelmat olemassa ja olleet jo pitkään, miten Ahvenanmaata puolustetaan, jos syntyy kriisi. Eivät ne seiso tumput suorina, vaikka nykyinen status säilyy.
Mutta vaikeuttaako se sitä?
– Tilanne on se, mikä se on kansainvälisen sopimuksen nojalla. Siihen on hyvä sopeutua ja siihen on sopeuduttukin.
On ollut puhetta, että Suomi ja Ruotsi voisivat mahdollisesti tiivistää puolustusyhteistyötään tulevaisuudessa liittyen Ahvenanmaan asiaan. Mitä mieltä olette tästä?
– Sitä (Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä) voidaan tiivistää ja tiivistetäänkin hyvin monesta syystä. Kaikki yhteistyökuviot, mitä Suomen ja Ruotsin välillä on kehitetty, ovat kehitteillä tai tullaan kehittämään, ovat tässä kotiinpäin.
Kuka hyötyy Ahvenanmaan demilitarisoinnista?
– Se on ollut pitkään osa Itämeren vakauttamiseen tähtäävää politiikkaa ja toivottavasti säilyy myös sellaisena. Tarvitsemme kuitenkin yhteisymmärrystä kaikkien Itämeren valtioiden kesken, että tämä Itämeri säilyy rauhan merenä.
Valtiotieteiden tohtori Jukka Tarkka on huomauttanut, että Ahvenanmaan demilitarisointi ei ole historiassa käytännössä kuitenkaan toiminut. Miten näette tämän?
– Asiasta esiintyy varmaan monenlaista mielipidettä, mutta tilanne on se, mikä se on.
Eli demilitarisoinnista ei pitäisi luopua?
– Jos sanoo A, pitää sanoa myös B. Jos kyseenalaistaa nykyisen tilanteen, kuten puolustusministeri teki, täytyy sanoa myös, mitä haluaa asialle tehdä. Pitääkö sopimus avata, pitääkö osapuolet kutsua samaan pöytään, pitääkö demilitarisointi poistaa? Olisin mielelläni kuullut myöskin tämän osan analyysistä puolustusministerin suusta.
Miten herkkä kysymys Ahvenanmaan asema on RKP:lle?
– Se on varmaan herkkä koko Suomelle, koska Ahvenanmaa on osa Suomea.
Jukka Tarkka on myös katsonut, että keskustelu Ahvenanmaan asemasta on Suomessa tabu. Oletteko samaa mieltä?
– Kaikesta pitää voida keskustella, mutta täytyy muistaa myös realiteetit. Ei ole mikään ilmoitusasia, jos tästä (Ahvenanmaan demilitarisointi) halutaan luopua. Se on hyvinkin dramaattinen asia, jos halutaan lähteä avaamaan liki sata vuotta vanhaa sopimusta.
Lue myös: Näin Ahvenanmaan puolustusvalmiutta voitaisiin nostaa: päätösvalta on Suomella
