Tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa systemaattisesti heikkoon vuorotyön sietoon vaikuttavia perimän tekijöitä.
Koko perimän kattavassa tutkimuksessa havaittiin, että melatoniinireseptori 1A (MTNR1A) -geenin yhteydessä esiintyvä, väestössä tavallinen perimän variaatio vaikuttaa vuorotyöntekijöiden kokemaan uupumukseen.
Vuorotyö häiritsee usein vuorokausirytmiä, mikä aiheuttaa joillakin ihmisillä univaikeuksia ja päiväaikaista väsymystä.
Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen professori Tiina Paunion johdolla toteutettuun tutkimukseen osallistui suomalaisia vuorotyöntekijöitä eri ammattiryhmistä.
Työntekijöiden työuupumuskyselyssä raportoimia eroja verrattiin geneettisiin eroihin koko perimän alueella. Yhteys melatoniinireseptorigeeniin havaittiin 176 vuorotyöläisen ryhmässä kansallisessa Terveys 2000 -tutkimusaineistossa.
Yhteys havaittiin myös Terveys 2011 -aineistossa sekä hoito- ja lentotyötä tekeviä vuorotyöläisiä käsittelevässä 577 työntekijän aineistossa.
MTNR1A-geenin riskivariantin vaikutus voi selittyä eroilla siinä, kuinka paljon yöllinen valo sekoittaa vuorokausirytmiä vuorotyötä tekevillä.
– Nyt löydetty geneettinen riskivariantti selittää vain pienen osan yksilöiden välisestä vaihtelusta, eikä sillä voi ennustaa henkilön vuorotyön sietoa, Paunio toteaa THL:n tiedotteessa.
Tutkimus toteutettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella yhteistyössä Helsingin yliopiston, Työterveyslaitoksen ja Finnairin työterveyshuollon kanssa.
Tutkimus on julkaistu Sleep-tiedelehdessä.
