Kokoomuksen europarlamentaarikko Henna Virkkunen muistuttaa tiedotteessaan viime päivien uutisista, joissa on kerrottu Helsingin rantojen roskaantumisesta muovijätteeseen.
– Meriin päätyvän muovin määrä on valtava globaali ongelma. Nykytahdilla maailman merissä on jo lähivuosikymmeninä enemmän muovia kuin kalaa, Virkkunen toteaa.
Virkkusen mukaan tällä hetkellä 95 prosenttia kaikesta muovista käytetään vain kerran. Vain viisi prosenttia muovijätteestä päätyy asianmukaisesti kierrätykseen ja 40 prosenttia sekajätteenä kaatopaikoille.
– Jopa kolmannes muovijätteestä heitetään meriin ja muualle luontoon. Meriin kulkeutuu vuosittain ainakin kahdeksan miljoonaa tonnia muovijätettä. Tälle on saatava stoppi, Virkkunen vaatii.
Virkkunen toteaa, että ongelma on tiedostettu, mutta merien roskaantumista ei ole saatu pysäytettyä. Hän muistuttaa, että esimerkiksi kalojen mukana muovi päätyy myös ihmisten ruokalautasille.
Virkkunen kertoo, että Euroopan parlamentissa pyritään parhaillaan vauhdittamaan niin sanottua kiertotaloutta, jonka tavoitteena on vähentää jätettä ja lisätä tehokasta kierrätystä ja uudenkäyttöä. Hänen mukaansa uusittavana on useita direktiivejä, jotka koskevat jätteitä, kaatopaikkoja, pakkausjätteitä, autonromuja, pattereita ja akkuja sekä elektroniikkajätettä.
– Nyt on viimeinen hetki ryhtyä toimiin myös meriin päätyvän muoviroskan vähentämiseksi, toteaa Virkkunen, joka toimii yhtenä EPP-ryhmänsä kiertotalousvastaavista.
Virkkunen nostaa Suomen pullopanttijärjestelmän toimivuuden esimerkiksi koko muulle Euroopalle. Muovipullot ovat yksi suurin rantojen ja merien roskaaja maailmassa, mutta Suomessa ongelmaa ei juurikaan esiinny.
– Suomen pullonpalautusjärjestelmä kelpaa malliksi koko Euroopalle. Se on loistava esimerkki siitä, kuinka tuotteet saadaan tehokkaasti kerättyä takaisin ja ne voidaan käyttää uudelleen lukuisia kertoja ennen kierrätystä. Kun kattavan palautusverkoston ansiosta panttipullojen ja -tölkkien kierrätysaste on Suomessa yli 90 prosenttia, pullot todella päätyvät sinne minne kuuluvatkin, eli ensin uudelleen käytettäväksi ja lopulta kierrätykseen, Virkkunen kehuu.
Hänen mukaansa samankaltaisia innovaatioita ja uusia tapoja toimia tarvittaisiin myös muiden tuotteiden ja materiaalien osalta.
– Yrityksillä on oltava intressi valmistaa tuotteita, jotka kestävät ja ovat helposti uudelleen käytettävissä ja kierrätettävissä. Kiertotalous voi toimia vain jos se on markkinalähtöistä ja kannustavaa sekä valmistajille että kuluttajille. Myös kuluttajien hyvä ympäristötietoisuus ajaa yrityksiä etsimään ratkaisuja, jotka ovat samanaikaisesti kustannustehokkaita ja ympäristöystävällisiä. Ekologinen toimintatapa on jo nyt monilla yrityksillä merkittävä kilpailuetu, Virkkunen muistuttaa.
