Varoitus ay-liikkeen veto-oikeudesta – "hallituksen ei pidä sitoa käsiään"

Työmarkkinoiden toimintamekanismien paranemisen askeleet ovat pieniä ja epävarmoja, sanoo Etlan Vesa Vihriälä.

  • LKS 20150119  Työurien pidentämistä pohtineen työryhmän jäsen Vesa Vihriälä taustatietoraportin julkistuksen lehdistötilaisuudessa Helsingissä 31. lokakuuta 2013. LEHTIKUVA / KIMMO MÄNTYLÄ

    Vesa Vihriälä.

    ()

”On tarvittu seitsemän vuoden taantuma sen edes osittaiseen tunnustamiseen, että EMU-oloissa palkkajoustavuuden pitää Suomen tapaisessa taloudessa olla eri luokkaa kuin oman rahan aikana”, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä kirjoittaa kolumnissaan.

Hänen mukaansa yksi seuraus hitaudesta on, että kilpailukyvyn korjaamiseen ja kasvun toipumiseen päästään kovin myöhään.

”Päätetyn sisäisen devalvaation myönteiset BKT-vaikutukset alkavat dominoimaan vasta 1-1,5 vuoden kuluttua. Jos päätöksiä olisi saatu aikaiseksi muutama vuosi sitten, olisimme jo kunnon nousussa. Jos ratkaisuista olisi kyetty päättämään edes viime kesänä, mikä oli hallituksen alkuperäinen tavoite, myönteisiä kasvuvaikutuksia olisi odotettavissa ensi vuonna. Nyt niitä saadaan odottaa vuoteen 2018”, Vihriälä toteaa viitaten yhteiskuntasopimukseen.

Vihriälä luonnehtii työmarkkinoiden toimintamekanismien paranemisen askeleita ”pieniksi ja epävarmoiksi”.

”Vientisektorivetoiseen palkkamalliin siirtymisestä ei ole sopimusta. Ja ennen kaikkea paikallisen sopimisen laajentuminen etenee vain hieman ja epävarmalla tavalla."

"Lisäksi on epäselvää, kuinka vahvasti oikeus paikalliseen sopimiseen ammattiliittojen tahdosta riippumatta eri työehtosopimuksiin kirjataan, mitä periaatesopimus käytännössä muuttaa”, Vihriälä pohtii.

Hän näkee lisää ongelmia yhteiskuntasopimukseen liittyvissä finanssipolitiikkaa ja rakennepolitiikkaa koskevissa rajoituksissa.

”Sopijaosapuolet näyttävät edellyttävän, että hallitus pitäytyy finanssipolitiikan lisäkiristyksistä (hallitusohjelmassa sovitun lisäksi) ja että lisäksi toteutetaan miljardin euron ansiotuloverotuksen kevennykset”, Vihriälä toteaa

Hän muistuttaa, että monet ennalta arvaamattomat seikat saattavat heikentää julkista taloutta enemmän tai vähemmän pysyvästi. Siksi hallituksen ei pidä Vihriälän mukaan sitoa käsiään sen keskeisten talouspolitiikkainstrumenttien osalta.

Vihriälä nostaa esiin myös sopimuksen kirjauksen siitä, että kaikki työlainsäädäntöä ja ansiosidonnaista sosiaaliturvaa koskevat muutokset valmisteltaisiin jatkossa ”yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa”.

”Työmarkkinaosapuolten kuuleminen on tämäntapaisissa asioissa luonnollisesti tärkeää. Jos kuitenkin yhteistyö tarkoittaa kolmikantaista valmistelua siinä perinteisessä mielessä, että työmarkkinaosapuolilla on veto-oikeus tehtäviin päätöksiin, merkittävien työmarkkinoiden toimintaa ja työn tarjontaa koskevien uudistusten toteuttamismahdollisuudet tuskin paranevat.”

Vihriälä luonnehtii tilannetta ”vetokratiaksi”. Hänen mukaansa se on ollut tarpeellisten politiikkauudistusten jarru pitkään.

Vihriälän mielestä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen myöntyminen siihen, että kilpailukykypaketti ja paikallisen sopimisen edistäminen kytketään yhteen, on selvä lipsuminen sen alkuperäiseltä linjalta.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.