Verkkouutiset

Analyysi: Veronkevennysten aika on juuri nyt

Hallitus keventänee palkkaverotusta 200–300 miljoonalla eurolla, mutta täyttä hyvitystä maksukorotuksista tuskin tulee.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) johtamassa työryhmässä työstetään veroratkaisuja ensi viikon budjettiriiheen. Mukana verotyöryhmässä ovat elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ja Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (uv./st.).

Suurin ratkaistava asia on, kevennetäänkö ansiotulojen verotusta ja jos niin kuinka paljon. Veronmaksajien keskusliiton laskelmien mukaan veroja pitäisi keventää 400 miljoonalla eurolla, jotta kenenkään palkkaverotus ei kiristyisi ensi vuonna kuluvaan vuoteen verrattuna.

Ilman veronkevennyksiä palkansaajien verotus uhkaa kiristyä kilpailukykysopimukseen liittyvien työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen korotusten ja muun muassa Yle-veron korotuksen vuoksi.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen vaatimukset sopivasta maksukorotusten hyvityksestä eli kompensaatiosta liikkuvat SAK:n 200 miljoonasta eurosta Akavan 500 miljoonaan euroon. SAK perustelee täyttä kompensaatiota niukempaa kevennysvaatimustaan suhdannetilanteella ja julkisen sektorin rahoitustarpeella.

Täyttä hyvitystä tuskin tulee

Hallituspuolueiden puheenjohtajista kokoomuksen Orpo on linjannut, että kenenkään verotus ei saa kiristyä ja että palkansaajien ostovoimasta täytyy huolehtia. Lausumatta lukuja Orpo on antanut ymmärtää kannattavansa veronkevennyksiä. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) puolestaan katsoo, että kilpailukykysopimuksen maksukorotukset on jo kompensoitu ensi vuodelle eikä hänen mukaansa suuriin veronkevennyksiin ole varaa.

Uutta vaihtoehtoa puheenjohtajien triossa edustava Sampo Terho ei ole ottanut tuloveronkevennyksiin mitään kantaa, vaikka siniset ovat yrittäneet brändätä itseään ”keskiluokan verokapinana”.

Todennäköistä on, että hallitus päätyy keventämään tuloverotusta parilla tai muutamalla sadalla miljoonalla, mutta täyttä 400 miljoonaan yltävää kompensaatiota tuskin tulee. Veronkevennykset kohdennettaneen pieni- ja keskituloisille.

Keskusta ja uusi vaihtoehto haluavat jatkaa solidaarisuusveron lisäkiristystä, jonka piti loppua tämän vuoden lopussa ja alarajan palata 72 300 eurosta 90 000 euroon. Veronmaksajien keskusliiton mukaan suurituloisille ei kuitenkaan tarvitsisi kohdentaa uusia veronkevennyksiä, mikäli lisäkiristyksestä luovuttaisiin. Jos kiristystä jatketaan, suurituloisten verotus ja veroprogressio kiristyvät.

Haittaveroja saatetaan korottaa

Keskusta on painottanut sitä, että isojen veronkevennysten sijaan valtion velanottoa on vähennettävä. Valtiovarainministeriön budjettiesitys on yhä 3,4 miljardia alijäämäinen, vaikka velkaa otetaan ensi vuonna kaksi miljardia vähemmän kuin tänä vuonna. Myös kokoomuksella on halua pitää kiinni menokurista ja hallituksen tavoitteesta taittaa velkaantuminen vuonna 2019, mikä näyttäisi viimeisimmän ennusteen mukaan toteutuvan.

Veronkevennysten rahoittamiseksi hallituksessa pohditaankin haittaverojen kiristämistä. Veronmaksajien Keskusliiton Verkkouutisille tekemien laskemien mukaan korottamalla hyvin maltillisesti bensan ja dieselin, kotitalouksien sähkön ja alkoholijuomien valmisteveroja, voitaisiin valtion kassaan saada 98 miljoonaa lisää valmisteveroja ja 24 miljoonaa arvonlisäveroa. Tupakkaveron korotuksista on jo päätetty koko vaalikaudelle. Solidaarisuusveron lisäkiristyksen jatkaminen toisi valtion kassaan noin 35 miljoonaa euroa.

Uusi vaihtoehto on linjannut julkisuudessa, että bensa- ja sähköveron kiristys ei heille käy. Alkoholiverosta ryhmä on valmis keskustelemaan.

Professori Bengt Holmström, professori Sixten Korkman ja Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä tosin suosittelivat Orpolle juuri luovuttamassaan muistiossa, että mahdolliset veronkevennykset rahoitetaan leikkaamalla vastaavasti menoja. Ekonomisten mielestä Suomen kansainvälisesti korkean veroasteen vuoksi tarvitaan erityisesti tiukkaa menokuria.

Veronkevennyksillä hillitään palkankorotuksia

Vaikka suositukset laatineiden ekonomistien mukaan suhdannenäkökulma ja kestävyysvajeen kutistamistarve puoltavat mieluummin kiristävää kuin keventävää finanssipolitiikkaa, tuloveronkevennykset ensi vuodelle olisivat nyt järkevää politiikkaa.

Työmarkkinoiden liittokierros on juuri käynnistynyt, ja palkansaajilla on halua hakea hyvitystä kilpailukykysopimuksen tuomista heikennyksistä ja ulosmitata osansa talouskasvusta. Mikäli hallitus olisi tyly eikä keventäisi lainkaan verotusta ensi vuonna, se yllyttäisi entistä kovempiin palkankorotusvaatimuksiin.

SAK on laskenut, että mikäli hallitus ei keventäisi lainkaan veroja, ostovoiman säilyttävä sopimuskorotus olisi 1,4 prosenttia. Kun otetaan huomioon sopimuskorotusten päälle tulevat liukumat, palkkojen pitäisi nousta silloin 2,1 prosenttia. Jos veroja kevennettäisiin 400 miljoonalla eli maksukorotukset kompensoitaisiin täysin, riittäisi 0,6 prosentin sopimuskorotus palkkoihin. Se vastaisi 1,3 prosentin palkkojen nousua.

Erityisen suuri halu palkankorotuksiin on julkisella sektorilla, jonka työntekijöitä kilpailukykysopimus kirpaisi kovimmin. Julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoja leikattiin 30 prosentilla, jotta valtio sai rahoitettua kaikkien työnantajien sosiaalimaksujen alennuksen.

Julkisen sektorin palkkaneuvottelut käydään vasta vuoden vaiheessa sen jälkeen, kun vientialojen palkankorotukset ovat tiedossa. Jotta julkisten alojen palkankorotusvaatimukset eivät lähde laukalle, hallituksen on syytä hillitä toiveita kohtuullisin veronkevennyksin.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)