Epäyhtenäinen sääntely vaikeuttaa velallisen ja velkojan asemaa

Velallisen tietojenantovelvollisuutta ja itsekriminointisuojaa koskevien säännösten hajanaisuus ja sisällön eroavuudet vaikeuttavat velallisen rikosvastuun ennakoitavuutta ja velkavastuun toteuttamista maksukyvyttömyysmenettelyissä.

  • LKS 20140720 Lakikirjat ja nuija. ... Law books and a gavel. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

    Sääntelyn vaikeaselkoisuuden vuoksi velallisen on vaikea tietää, mitä tietoja hänen on annettava.

    ()

Näin todetaan hallintotieteiden ja oikeustieteen maisterin Reima Kukkosen rikos- ja prosessioikeuden väitöstutkimuksessa.

Kukkonen tarkastelee tutkimuksessaan rikoslain 39. luvun velallisen rikoksia ja erityisesti velallisen petosrikosta. Velallisen petoksesta rangaistaan velallista, joka konkurssi-, ulosotto-, yksityishenkilön velkajärjestely- tai yrityssaneerausmenettelyssä rikkoo tietojenantovelvollisuuttaan hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä.

Itsekriminointisuojalla tarkoitetaan puolestaan sitä, ettei kenenkään tarvitse myötävaikuttaa oman rikoksensa selvittämiseen.

Tutkimuksessa on arvioitu velallisen petoksen sääntelytekniikkaa rikosoikeudelliseen laillisuusperiaatteeseen kuuluvan rikosvastuun tarkkarajaisuuden ja ennakoitavuuden näkökulmasta.

Velallisen rikoksissa, kuten useissa muissakin talousrikoksissa, rikossäännökset joudutaan kirjoittamaan hyvin yleiseen muotoon, jolloin niiden soveltaminen edellyttää esimerkiksi varkausrikoksia enemmän lain tulkintaa.

Lisäksi velallisen petossäännös saa tarkemman sisältönsä maksukyvyttömyysmenettelyjä koskevasta vaikeaselkoisesta lainsäädännöstä. Tämä heikentää rikosvastuun tarkkarajaisuutta ja ennakoitavuutta.

Parempaa oikeusturvaa velalliselle ja velkojalle

– Sääntelyn vaikeaselkoisuuden vuoksi velallisen on vaikea tietää, mitä tietoja hänen on annettava, milloin tietojen salaaminen on rangaistavaa, ja miten itsekriminointisuoja vaikuttaa velallisen rikosvastuuseen, Kukkonen toteaa väitöstiedotteessaan.

Hänen mukaansa velalliselta voitaisiin saada lainsäädäntöä selkeyttämällä paremmin tietoja täytäntöönpanoon ilman, että velallisen itsekriminointisuojaa loukattaisiin.

– Samalla turvattaisiin velkojan oikeus tehokkaaseen velkavastuun täytäntöönpanoon ja omaisuuden suojaan, Kukkonen toteaa.

Velallisen rikosvastuun ennakoitavuutta voitaisiin puolestaan Kukkosen mukaan parantaa yksilöimällä velallisen petossäännöksessä ne konkurssi-, ulosotto-, yksityishenkilön velkajärjestely- ja yrityssaneerausmenettelylakien säännökset, joissa määritellään, mitä tietoja velallisen on annettava, ja miten itsekriminointisuoja vaikuttaa tietojen antamiseen.

– Näiden tietojenantovelvollisuutta ja itsekriminointisuojaa koskevien säännösten sisältöjä tulisi selkeyttää, ja ne tulisi yhtenäistää. Näissä säännöksissä tulisi ilmaista tietojenantovelvollisuuden rikkomisen olevan rikoslain mukaan rangaistavaa, hän esittää.

Tutkimuksessa ehdotetaan myös muita velallisen rikosvastuuta selkeyttäviä muutoksia. Esimerkkinä voidaan mainita ulosottomiehelle, pesänhoitajille ja selvittäjille laissa asetettavasta velvollisuudesta informoida aikaisempaa tarkemmin velallisen rikosvastuusta ja itsekriminointisuojasta.

Hallintotieteiden maisteri, oikeustieteen maisteri Reima Kukkosen väitöskirja Velallisen rikokset ja rikosoikeudellinen laillisuusperiaate tarkastettiin perjantaina 4. maaliskuuta Itä-Suomen yliopistossa.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.