Keskustan veteraanipoliitikko, europarlamentaarikko Paavo Väyrynen kertoo blogissaan jättäneensä perjantaina oikeusministeriölle hakemuksen perustamansa Kansalaispuolue ry:n merkitsemiseksi puoluerekisteriin.
Väyrysen mukaan hakemuksen liitteenä oli runsaat 5 000 kannattajakorttia. Niiden tarkastaminen kestää useita viikkoja. Väyrynen toteaa, että korttien keräämistä on syytä edelleen jatkaa, sillä osa niistä saatetaan hylätä.
Hän toppuuttelee kirjoituksessaan myös ”malttamattomia kilpailevien puolueiden agentteja”, jotka ovat hänen mukaansa iloinneet mielipidemittauksista, joiden mukaan Kansalaispuolueen kannatus on mitättömän pientä.
”Mielipidetutkimuksiin on syytä suhtautua rauhallisesti. Puoluetta ei ole vielä edes olemassa. Suuri osa vastaajista ei ole kertonut puoluekantaansa. Yllättävän moni ilmoittaa kuitenkin jo tässä vaiheessa, voivansa kannattaa Kansalaispuoluetta”, Paavo Väyrynen arvioi.
Kansalaispuolueen tavoitteilla on hänen mukaansa ”hyvin laaja kannatus kansan keskuudessa”.
”Voimme suhtautua luottavaisesti siihen, että Kansalaispuolue menestyy”, Väyrynen sanoo.
Kansalaispuolueen säännöt näyttävät Väyrysen mukaan täyttävän ne vaatimukset, jotka oikeusministeriö asettaa puoluerekisteriin merkitsemiselle.
”Kansalaispuolue ry:n hallitus koostuu 3-20 jäsenestä, jotka voivat olla joko nykyisiä ja entisiä parlamentaarikkoja tai muita puolueen jäseniä. Kansalaispuolueella on tällä hetkellä kahdeksan asiantuntijajäsentä. Lähiaikoina asiantuntijajäseniä otetaan lisää. Jäseneksi otetaan myöhemmin parlamentaarikkoja ja myös niitä, jotka puolue nimeää ehdokkaakseen valtiollisissa vaaleissa”, Väyrynen sanoo.
”Kansalaispuolueen innokkaimmat kannattajat haluavat päästä vaikuttamaan sen toimintaan. Tähän tarjoutuu erinomainen mahdollisuus liittymällä puolueen tukiryhmään ja tulemalla sen kannattajajäseneksi. Lähetämme kannattajajäsenille sähköpostia ja otamme vastaan heidän evästyksiään”, hän jatkaa.
Väyrysen mukaan kansalaispuolueelle ei ole tarkoitus ryhtyä laatimaan yksityiskohtaista ohjelmaa.
Puolueen keskeiset tavoitteet on kuitenkin listattu. Ne ovat ”köyhyyden poistaminen ja ympäristöllisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kestävän kehityksen edistäminen, Suomen itsenäisyyden ja puolueettomuuden vahvistaminen, järkevän maahanmuuttopolitiikan toteuttaminen ja koko Suomen tasapuolinen kehittäminen”.
Juuri nyt on Väyrysen mukaan kuitenkin keskityttävä Suomen euroeron toteuttamiseen.
