Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen sanoo varoittaneensa omien kokemustensa perusteella Timo Soinia luopumasta puolueensa perussuomalaisten johdosta.
Väyrysen mielestä Soinin nyt luopuessa ”ratkaisuun täytyy olla hyvin painavia henkilökohtaisia syitä”.
Paavo Väyrynen sanoo tiedotteessaan, että ”oman urani pahin virhe oli, että luovuin Keskustan puheenjohtajuudesta vuonna 1990. Uskoin, että puheenjohtajakaudellani muotoutunut poliittinen linja olisi jatkunut. Uskoin, että olisin voinut edelleen kuulua puoluetta johtavaan sisäpiiriin”.
– En usko, että Timo Soini pystyy hallitsemaan sitä prosessia, jonka hän on pannut liikkeelle. Hänen otteensa kirpoaa. Eroilmoituksen jälkeen hän on rampa ankka, ”lame duck”, Paavo Väyrynen toteaa.
– En usko, että Soini pystyy jatkamaan ulko- ja Eurooppa-ministerinä. Puolueväen tyytymättömyys maahanmuutto- ja Eurooppa politiikkaan kohdistuu nimenomaan häneen. Puolueen sisäisen valtataistelun tuoksinassa hallituspaikatkin saattavat mennä jakoon.
Puheenjohtajan vaali läpivalaisee Väyrysen mielestä perussuomalaiset ja ”populistisena liikkeenä se on koonnut yhteen erilaisista syistä tyytymättömiä suomalaisia”.
– Perussuomalaisten sisällä linjat käyvät pahasti ristiin. Tämä näkyy mm. suhtautumisessa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Puolueväen runkona ovat Suomen itsenäisyyden ja puolueettomuuden vankat puolustajat. Puheenjohtajaehdokkaista Jussi Halla-aho ja Sampo Terho kuitenkin kannattavat Nato-jäsenyyttä, hän huomauttaa.
”Hyvää ei lupaa Matti Vanhasenkaan kokemus”
Paavo Väyrynen selvittää tiedotteessaan keskustan lähihistorian kannaltaan sen jälkeen, kun hän luopui keskustan puheenjohtajuudesta vuonna 1990.
– Uskoin, että puheenjohtajakaudellani muotoutunut poliittinen linja olisi jatkunut. Uskoin, että olisin voinut edelleen kuulua puoluetta johtavaan sisäpiiriin, Paavo Väyrynen toteaa.
– Yllättäen syntyi kuitenkin median tukemana liberaalien vakava yritys valita puolueen johtoon Eeva Kuuskoski-Vikatmaa. Esko Aho voitti hänet niukasti toisella kierroksella. Seppo Kääriäinen putosi ensimmäisellä.
Jos Kuuskoski-Vikatmaa olisi voittanut, keskusta olisi Väyrysen mielestä kokenut samankaltaisen kohtalon kuin Mari Kiviniemen johdolla kaksi vuosikymmentä myöhemmin.
– Seuraajakseni valittu Esko Aho liittoutui yllättäen niiden kanssa, jotka olivat minua puheenjohtajakaudellani kampittaneet. Pääministerinä Aho jatkoi Mauno Koiviston johtamaa vahvan markan politiikkaa ja ryhtyi viemään Suomea Euroopan unioniin.
– Hyvää ei Timolle (Soini) lupaa myöskään Matti Vanhasen kokemus. Kun Matti yllättäen ilmoitti vuoden 2009 lopulla luopuvansa Keskustan puheenjohtajuudesta, hän tarjoutui jatkamaan pääministerinä. Tämä ajatus ei saanut tukea. Lahden kokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Mari Kiviniemi, josta tuli saman tien myös pääministeri.
Väyrysen mukaan ”vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Keskusta koki historiansa pahimman vaalitappion, kovemman kuin vuonna 1970. Luottamus palautettiin seuraavan vuoden presidentinvaaleissa, joissa otimme Timonkin (Soini) kanssa mittaa toisistamme”.
