"Vasemmisto on lakannut ajamasta köyhän asiaa ja taantunut edunvalvontaliikkeeksi"

Heikki Pursiaisen mukaan vasemmisto on hukannut alkuperäisen sanomansa.

  • LKS 20160319  - Vasemmistoliiton puheenjohtajaehdokkaat ja kansanedustajat Li Andersson (vas.), Jari Myllykoski ja Aino-Kaisa Pekonen puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä 19. maaliskuuta 2016. LEHTIKUVA / AKU HÄYRYNEN

    Vasemmistoliiton puheenjohtajaehdokkaat, kansanedustajat Li Andersson (vas.), Jari Myllykoski ja Aino-Kaisa Pekonen.

    ()

”Ehkä äänestäjät ovat huomanneet, että vasemmisto on lakannut ajamasta köyhän asiaa ja taantunut pelkäksi edunvalvontaliikkeeksi”, Libera-ajatushautomon toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen pohtii blogissaan.

Pursiainen on työskennellyt aiemmin muun muassa Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa VATT:issa, jossa on toiminut julkisten palvelujen ja kilpailututkimuksen erikoistutkijana

Pursiainen ruotii kirjoituksessaan vasemmistoliiton äänenkannattajassa Kansan Uutisissa julkaistua valtiotieteilijä Mika Ojakankaan haastattelua.

Ojakangas luettelee haastattelussa joukon syitä siihen, miksi vasemmistolla menee huonosti. Pursiaisen mielestä juuri mikään niistä ei liity siihen, mitä vasemmistopuolueet ovat tehneet tai jättäneet tekemättä.

”Kansankielelle käännettynä vasemmiston on siis tyhmistettävä sanomaansa niin, että yksinkertaiset työläisetkin sen ymmärtävät. Sanoma on muutettava selkokielelle ja huudettava tyhmän duunarin korvaan”, Pursiainen summaa Ojakankaan viestin.

Hän esittää kuitenkin vaihtoehtoista selitystä vasemmiston tilaan. Hän pohtii, onko kyse sittenkin fiksuista äänestäjistä, jotka ovat tajunneet vasemmiston muutoksen edunvalvontaliikkeeksi.

”Onko yhtään suomalaiseen yhteiskuntaan pesiytynyttä erioikeutta, monopolia tai keskiluokan tulonsiirtoa jota vasemmisto ei puolustaisi? Olivatpa kysymyksessä yliopisto-opiskelijoiden etuoikeudet, ay-liike, kolmikanta, Postin, Yleisradion tai Veikkauksen monopolit, ansiosidonnaiset sosiaalietuudet, vasemmisto tukee kaikkia refleksinomaisesti välittämättä lainkaan siitä, että nämä hyödyttävät hyväosaisia köyhien kustannuksella”, Pursiainen toteaa.

Pursiaisen mukaan vasemmisto asettuu myös aina tuottajan puolelle köyhää kuluttajaa vastaan.

”Julkisen sektorin työntekijöiden asema huolettaa enemmän kuin palvelujen käyttäjien. Valinnanvapaus on kirosana, tuotannon julkinen omistus on pääasia. Tärkeintä on se miten ja kuka palvelut tuottaa, ei se millaista palvelua kansalaiset saavat. Vasemmistoliiton puheenjohtajaehdokas nähtiin jo tukiaisia ja kallista ruokaa ajavalla traktorimarssillakin”, hän toteaa.

Eräänä vaihtoehtona Pursiainen pitää sitä, että äänestäjät ovat havainneet, ettei vasemmistolla ole mitään ajatuksia siitä, miten Suomen talouden ongelmat pitäisi ratkaista.

”Vasemmiston politiikkavaihtoehto näyttää olevan, että paisutetaan julkista sektoria loputtomasti, ei uudisteta mitään, eikä edes ajatella sitä, miten julkiset menot rahoitetaan pitkällä aikavälillä. Tätä markkinoidaan sitten ’elvytyksenä’”.

Toinen ehdotettu vaihtoehto on Heikki Pursiaisen mukaan se, että ei tehdä mitään ja toivotaan, että joku innovoisi jotain hienoa vietäväksi maailmalle.

”Sitten paheksutaan, kun yritykset maksavat osinkoa, eivätkä investoi rahojaan kannattamattomasti sen sijaan, että mietittäisiin, miksei kannattavia investointikohteita ole.”

Pursiainen miettii myös, ovatko työttömät äänestäjät päätelleet, että heidän asiansa kiinnosta vasemmistoa.

”Vasemmisto vastustaa työmarkkinoiden uudistamista, ihan sama vaikka 200 000 ihmistä on työttömänä. Ehkä harras toive uusista innovaatioista, ’kysyntälaman’ voivottelu ja loputon jänkkääminen naapurimaiden työvoimakustannuksista ei työttömien äänestäjien mielestä sittenkään muodosta uskottavaa työllisyyspolitiikkaa.”

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.