– Jo nyt noin miljoona työikäistä elää ”epätyypillisessä työmarkkina-asemassa”. He ovat työttömiä, itsensätyöllistäjiä, silpputyöläisiä, sekatyöläisiä, moniosaajia – ja yhä useammin montaa näistä samanaikaisesti, Anna Kontula sanoi eduskunnan käsitellessä hallituksen tulevaisuusselonteon ensimmäistä osaa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta.
Hän kiitteli selontekoa, vaikka se tulikin myöhään: työmarkkinoiden ja hyvinvointipalvelujen instituutiot ovat tähän saakka vastanneet muutokseen lähinnä kosmeettisilla korjauksilla.
Kontula patistikin eduskuntaa ottamaan tulevaisuusselonteon huomioon myös käytännön politiikassa.
– Esimerkiksi työttömyysturvajärjestelmään on paikkaa paikan päälle kertynyt jo niin paksulti, että prekaarin silpputyöttömän turvasta on jäljellä vain byrokraattinen, todellisuuspakoinen ja mielivaltainen kiusaamisjärjestelmä. Näin ei voi jatkua, hän sanoi.
Kontula korosti, että nyt kaivattaisiin konkreettisia toimia, joilla hallita sekä murroksen riskejä että tarttua sen mahdollisuuksiin. Kaaoksen ja kasvavan eriarvoisuuden sijaan uusi työ voikin yhtä lailla vapauttaa.
Yhtenä konkreettisena esimerkkinä Kontula nosti perustulon.
– Teknologia ei sinällään uhkaa ihmisten toimeentuloa, vaan vanhentuneet kakunjakotavat. Jos robotit tekevät jatkossa työt, robotit myös maksakoon verot. Tämä tarkoittaisi vahvaa siirtymää työn verotuksesta pääoman verotukseen, Kontula jatkoi.