Verkkouutiset

Suomalainen käyttää sukkiaan 2-3 vuotta – vaatteita halutaan kierrättää enemmän

Kuluttajat haluavat käyttää ja hävittää vaatteita ympäristöä säästävällä tavalla, kunhan myös käyttökelvottomien tekstiilien keruu ja hyödyntäminen kehittyvät.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Tekstiilien kierrätyksestä kiinnostuneet saavat ehjät vaatteensa melko hyvin kiertoon hyväntekeväisyysjärjestöjen ja kirpputorien kautta tai lahjoittamalla suoraan tuttaville.

Myös rikkinäisille vaatteille halutaan muuta hyötykäyttöä kuin energiaksi hyödyntäminen, ilmenee Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen selvityksestä.

Sukat käytössä pari vuotta

Kyselyyn vastanneet poistivat vaatteensa käytöstä useimmin siksi, että ne kuluivat rikki tai olivat kooltaan sopimattomia.

Sukat ja alusvaatteet hylättiin keskimäärin 2–3 vuoden käytön jälkeen ja housut, hameet sekä puserot noin 5,5 vuoden jälkeen. Ulkovaatteita käytettiin noin 7,5 vuotta. Useimmat vastaajat pyrkivät käyttämään vaatteet loppuun omassa käytössään.

Koottujen tietojen ja arvioiden perusteella poistetuista vaatteista 72 prosenttia päätyy suoraan jätteeksi ja 22 prosenttia hyväntekeväisyysjärjestöille.

Hyväntekeväisyysjärjestöille lahjoitetuista vaatteista ja muista tekstiileistä noin viidesosa palautuu takaisin suomalaisille kuluttajille joko lahjoituksina tai järjestöjen omien myymälöiden kautta, noin puolet viedään ulkomaille ja vajaa neljäsosa päätyy jätteeksi.

Rikkinäisille vaatteille omia keräyspaikkoja

Yhä suurempi osa jätteestä hyödynnetään energiana, ja vuodesta 2016 kaikki orgaanista ainetta sisältävä sekajäte ohjataan energiana hyödynnettäväksi.

– Käyttökelvottomille tekstiileille on toistaiseksi ainoastaan muutamilla paikkakunnilla keräyspisteitä, joten suurin osa niistä päätyy sekajätteeksi. Monet kuluttajat olisivat kuitenkin halukkaita lajittelemaan tekstiilinsä tarkemmin, jotta ne saataisiin tehokkaammin hyödynnettyä, sanoo projektisuunnittelija Kristiina Aalto Helsingin yliopistosta.

Kuluttajat edellyttävät helposti saavutettavia keräyspisteitä ja varmuutta siitä, että heidän erikseen lajittelemansa rikkinäiset ja kuluneet tekstiilit todella päätyvät hyötykäyttöön eivätkä energiana hyödynnettäviksi.

Uusiokäyttö voi olla esimerkiksi pienompelimoiden materiaalina, kuitukankaan raaka-aineena – tai muuta käyttöä kokonaan uusien innovaatioiden kautta.

Sopivimpina keräyspaikkoina käyttökelvottomille tekstiileille pidettiin ekopisteitä, joihin voi viedä muitakin kierrätettäviä materiaaleja, tai hyväntekeväisyysjärjestöjen käyttökelpoisten tekstiilikonttien yhteydessä olevia keräyskontteja.

Kuluttajien toimintatapoja selvitettiin avoimella sähköisellä kyselyllä, johon vastasi yhteensä 1060 henkeä.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)