Verkkouutiset

”Ehdokas saa ilmaista mainosta istumalla työssä ostoskeskuksessa äänestyspaikalla”

Kansanedustajat kiittelivät hallituksen esitystä vaalilain esteellisyyskohtien tarkistamisesta.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Eduskunnan täysistunnolle tuodussa vaalilain muuttamisessa halutaan työ- ja oikeusministeri Jari Lindströmin (ps.) mukaan tehdä vaaliviranomaisten esteellisyyttä koskevat kysymykset mahdollisimman selkeiksi. Vaalilakiin lisätään kaikkia vaaliviranomaisia koskeva säännös velvollisuudesta toimia puolueettomasti.

Keskustan Eeva-Maria Maijala sanoi vaalitoimikuntaan osallistuvien henkilöiden esteellisyyden tiukempaa sääntelyä ehdottomasti kannatettavaksi.

– Nykyistä sääntelyä ei ole koettu riittäväksi, ja siitä on myös eri paikkakunnilla voitu tehdä erilaisia sovelluksia. Demokraattisessa järjestelmässä vaalitoimitus on lähestulkoon pyhä asia, siksi sitä koskevan sääntelynkin tulee olla mahdollisimman tarkkarajaista, Eeva-Maria Maijala sanoi.

– Samalla pitää muistaa, että monet nyt pois jäävät vaalilautakuntien jäsenet ovat tehneet kenties vuosikymmentenkin ajan hyvää, pyyteetöntä työtä. Kyse ei ole epäluottamuksesta heitä kohtaan. Vaalitoiminnassa ei vain riitä, että toimitaan puolueettomasti, vaan sen pitää myös näyttää puolueettomalta.

Hänen mukaansa eräs huomionarvoinen seikka on, että vaalitoimitsijoina olevat ehdokkaat ovat saaneet ilmaista mainosta istumalla äänestyspaikoilla.

– Etenkin esimerkiksi ostoskeskuksissa ennakkoäänestyspaikoilla istuvat toimitsijat ovat voineet tahtomattaankaan esiintyä itsensä mainoksina. Olen kuullut esimerkiksi sellaisen tapauksen, jossa muuan alkoholia nauttinut herra meni äänestyskoppiin ja totesi itsekseen siinä äänestäessään, että — ja sanoi varsin kuuluvalla äänellä vielä sen — ”olipa komia emäntä, minä taidan äänestää sitä”. Ja kyseinen emäntä sattui olemaan siinä vaalipaikalla itse paikalla, Maijala kuvaili.

Hänen mukaansa lain muutoksen jälkeenkin epäeettisesti toimivat ehdokkaat voivat toki esimerkiksi ”kuljettaa sellaisia ihmisiä äänestämään, joiden ymmärrys äänestyksen merkityksestä on jonkun sairauden vuoksi alentunut. Kun he eivät saa nyt mennä siihen äänestyskoppiin mukaan, niin se ehkä kuitenkin jonkun verran ehkäisee tällaista menettelyä”.

Sdp:n Tytti Tuppurainen totesi, että ”keskustelussa esillä olleet maakuntavaalit eivät välttämättä olisi omiaan lisäämään kansalaisten kiinnostusta vaaleihin vaan päinvastoin saattaisivat sitä entisestään latistaa”.

Myös Sdp:n ryhmäjohtaja Antti Lindtman ihmetteli ”mikä on tämän hallituksen vaalilinja ja milloin te aiotte nämä päätökset tehdä”.

Keskustan Antti Kurvinen kysyi asiasta takaisin.

– Onko Sdp:n eduskuntaryhmällä ja sosialidemokraateilla jotakin sitä vastaan, että meillä valitaan suoraan maakuntapäättäjät? Haluaisin nyt kysyä, eikö Sdp hyväksy suoria vaaleja maakuntiin, pitääkö välillisesti jossain työväenyhdistyksessä valita, keitä sinne maakuntahallintoon tulee mukaan, Kurvinen tiedusteli.

Sdp:n Eero Heinäluoma sanoi pitävänsä ”aika kohtuullisena semmoista toivetta, että myös eduskunnalle kerrotaan, mitä vaaleja aiotaan järjestää ja missä aikataulussa”.

Kokoomuksen Timo Heinonen sanoi olevansa Heinäluoman kanssa samaa mieltä siitä, että tulevaan maakuntahallintoon pitää ensimmäisetkin päättäjät valita suoralla kansanvaalilla.

Perussuomalaisten Simon Elo totesi olleensa itsekin ”muutaman kerran vaalitoimitsijana ja ehdokkaana samaan aikaan ollessa siellä istunut ja miettinyt, että onkohan tämä nyt ihan järkevää, ja hyvä, että siihen muutos tulee”.

– En ole kokenut kiusalliseksi olla laskemassa omia ääniäni. (Kokoomuksen Ben Zyskowicz huusi väliin ”päinvastoin”.) Tosin sanottakoon myös, että koskaan en ole ollut tietääkseni laskemassa omia ääniäni, koska en ole koskaan ollut laskemassa ääniä. Olen aina ollut muissa tehtävissä siinä vaiheessa, mutta myönnän, että olen kokenut hieman erikoiseksi istua vaalitoimitsijana silloin, kun itse on ehdokkaana.

Kristillisdemokraattien Peter Östmanin mukaan nykyvaalijärjestelmän epäoikeudenmukaisuudesta ja epädemokraattisuudesta puhuttaessa yleensä muut eivät halua osallistua keskusteluun.

– Muun muassa isojen puolueiden edustajat Heinäluoma ja Zyskowicz, jotka yleensä ovat hyvin aktiivisesti osallistumassa kaikkeen keskusteluun, istuvat hiljaa liikkumatta, niin kuin Leninin muistomerkit. Tällä hetkellähän on niin, että keskustan yksi kansanedustajapaikka maksaa noin 12 700 ääntä, kun esimerkiksi KD joutuu maksamaan 21 000 ääntä yhdestä kansanedustajasta. Mitä te arvioitte tästä järjestelmästä? Onko se oikeudenmukainen ja onko se demokraattinen, ja olisitteko valmiit muuttamaa nykyjärjestelmää, Peter Östman kysyi.

Ministeri Jari Lindström sanoi kuntavaalien olevan huhtikuussa 2017.

– Se on se tieto, mikä minulla on.

Myöhemmin Lindström totesi ”vastaavansa ensiksi siihen, mihin en vastaa”.

– Eli maakuntavaalien ajankohtaan ja siihen liittyviin yksityiskohtiin. Vastaan sitten, kun minulla on tietoa. Saattehan te yrittää onkia, mutta pysyn lujana kuin kivi. En vastaa tähän kysymykseen, koska en pysty sitä vielä tekemään.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)