– Alun pitäen arvioitiin, että taisteluista lähtisi tulemaan todella paljon ihmisiä takaisin omiin kotimaihinsa. Nyt näyttää, että määrä on arvioitua pienempi ensinnäkin kovien taisteluiden vuoksi ja siksi, että osa siirtyy uusille konfliktialueille. Osa tulee takaisin Eurooppaan, mutta ei välttämättä palaa omiin kotimaihinsa, kertoo kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen sisäministeriön poliisiosastolta Uutissuomalaisessa.
Suomesta on lähdetty ISISiin ja palattu takaisin vuodesta 2012. Viranomaiset ovat tunnistaneet lähtijöistä noin 80 aikuista, joista parikymmentä on palannut.
Sisäministeriöllä on suunnitelma siitä, miten palaajat otetaan vastaan. Se perustuu viranomaisten ja järjestöjen yhteistyöhön. Esitys on lausuntokierroksella, ja ministeriryhmän on tarkoitus päättää siitä maaliskuun lopussa.
Palaaviin vierastaistelijoihin liittyy vakava väkivallan uhka, todetaan sisäministeriön helmikuussa julkistamassa Väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsauksessa.
Kaikki palaajat eivät kuitenkaan välttämättä ole syyllistyneet väkivaltaan. Sisäministeriö ei kerro, kuinka montaa jo palannutta epäillään ISIS:n vierastaistelijaksi.
– Alkuvaiheessa konflikti oli erilainen. Silloin joillakin lähteneillä saattoi olla humanitääriset motiivit. Mutta sen jälkeen lähteneiden on ollut vaikea pysyä irti aseellisesta tai muusta Isisin väkivaltaan perustuvaa järjestelmää tukevasta toiminnasta, Mankkinen muotoilee.
Hänen mukaansa meneillään on kymmenkunta terrorismiin liittyvää oikeusjuttua, mutta osa niistä koskee turvapaikanhakijoita.
Mankkinen huomauttaa, että osa palaajista on saattanut pettyä ja hylätä Isisin ideologian. Vaarallisimpia ovat ne, jotka ovat edelleen hyvin sitoutuneita siihen.
– Etukäteen ei voi tietää, moniko palaaja on yhä jihadisti, toteaa vanhempi tutkija Teemu Tammikko Ulkopoliittisesta instituutista Uutissuomalaisessa.
Suomessa on Tammikon mielestä sikäli hyvä tilanne, että palaajia on vähän ja suuri osa heistä on viranomaisten tiedossa.
