Kunnille myönnettiin omaishoidon kehittämiseen myös lisärahoitusta 75 miljoonaa euroa vuodesta 2016 alkaen.
Toiminnanjohtaja Marja Tuomi Omaishoitajien liitosta sanoo, että kunnat ovat ryhtyneet lain muutoksiin vedoten päivittämään omaishoidon tuen kriteereitään.
– Ympäri maata tulee huolestuneita yhteydenottoja, sillä monet omaishoitoperheet ovat nyt jäämässä kokonaan vaille tukea. Näin voi käydä, vaikka aikaisemmin on määritelty omaishoidon tarve hyvin sitovaksi, hän sanoo Uutissuomalaiselle.
Omaishoidon kehittäminen ja vahvistaminen kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin. Siihen liittyen uudistettiin myös omaishoitolaki. Viime heinäkuussa voimaan tullut laki takaa kaikille omaishoitajille kaksi vuorokautta vapaata kuukaudessa. Ennen lainmuutosta 10–15 prosenttia Suomen 44 000 omaishoitajasta oli kokonaan ilman vapaapäiväoikeutta.
– Lain tarkoitus oli parantaa omaishoitajien jaksamista tuomalla kaikki vapaapäiväoikeuden piiriin, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Anne-Mari Raassina toteaa Uutissuomalaiselle.
Samalla kun kunnat ryhtyivät tarkistamaan ilman vapaapäiviä olleiden omaishoitajien sopimuksia, tiukennettiin kriteereitä hoidon tarpeesta, tuen määrästä ja vapaapäivien määrästä.
– Lain perusteluissa todettiin, ettei vapaapäiviä vähennetä, mikäli omaishoitotilanteessa ei ole tapahtunut muutoksia. Tämä ei ole toteutunut, vaan monen kohdalla vapaapäivien määrä vähenee, Marja Tuomi sanoo.
Anne-Mari Raassina sosiaali- ja terveysministeriöstä muistuttaa, ettei omaishoitolaki pidä sisällään kriteerien tiukentamista.
– Se ei ole lain hengen mukaista, eikä ole edes kunnan tai maakunnan etu viedä omaishoitoa siihen suuntaan.
Ministeriössä aiotaankin nyt seurata lain toteutumista ja omaishoidon kriteeristön kehittymistä kunnissa.
– Seurantaa olisi ollut kärkihankkeen osalta muutenkin, mutta nyt siihen otetaan mukaan myös omaishoidon tuen kriteeristö juuri tämän uuden ilmiön takia, Raassina sanoo.
