KKV sai tehtävän valvoa julkisia hankintoja, kun hankintalaki uudistui vuoden alussa.
– Toimenpidepyyntöjä on tullut noin 10–15. Kaikenlaisia muita yhteydenottoja on tullut lukuisia, KKV:n tutkimuspäällikkö Maarit Taurula kertoo Uutissuomalaiselle.
Ennen lakiuudistusta tavallisten kansalaisten mahdollisuudet ilmoittaa laittomista julkisista hankinnoista, eli esimerkiksi kuntien, koulujen ja sairaaloiden hankinnoista, olivat olemattomat. Julkisista hankinnoista saattoivat valittaa käytännössä vain yritykset ja ne tekivät valituksensa markkinaoikeuteen.
Virastossa odotettiin, että yhteydenottoja olisi tullut enemmänkin. Vielä viime lokakuussa KKV:sta arvioitiin, että ilmiantoja tulisi vuosittain satoja.
– Kuvittelin ehkä, että toimenpidepyyntöjä tulisi ovista ja ikkunoista. Ennakkokeskustelu oli sen tyylistä, että hankinnoissa on valtavasti ongelmia. Siihen keskusteluun nähden tämä määrä vaikuttaa aika pieneltä, Taurula pohtii.
Markkinaoikeuteen valitetaan julkisista hankinnoista vuosittain 500–600 kertaa.
– Jos pidetään vertailukohtana markkinaoikeuden saamia määriä, niin tuo kymmenen kuulostaa vähän pieneltä. Toisaalta, kyse on kahdesta eri asiasta, ja meneillään ovat vasta ensimmäiset kuukaudet. Uskoisin, että määrä tuosta nousee, lakiuudistusta valmistellut työ- ja elinkeinoministeriön vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola toteaa Uutissuomalaiselle.
Uudistukset ovat herättäneet paljon kysymyksiä hankintayksiköissä, joita auttaa Kuntaliiton julkisten hankintojen neuvontayksikkö. Myös työ- ja elinkeinoministeriöön otetaan yhteyttä epäselvissä tilanteissa. Eniten kysymyksiä herättää vaatimus selvittää tarjouskilpailun voittajan taustat.
– Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi rikostausta pitää selvittää. Siihen liittyy paljon haastavia käytännön kysymyksiä, sillä meillä Suomessa rikosrekisteritiedot ovat melko vaativien tietosuoja- ja salassapitosäännösten piirissä, Ukkola sanoo.