Sosiaali- ja terveysministeriön teettämän selvityksen mukaan työnhakijoista 60 prosenttia koki sen olevan suuri apu työllistymisessä.
Työttömyyden kestolla on negatiiviset vaikutukset, ilmenee selvityksestä. Urautuminen työttömyyteen alkaa välittömästi ja usko omaan työllistymiseen heikkenee työttömyyden pitkittyessä.
Tutkimuksen mukaan työttömistä työnhakijoista vain 16 prosentin usko työllistymiseen ei ole heikentynyt kuuden kuukauden työttömyysjakson jälkeen. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan työttömäksi joutuneista vain 30 prosenttia työllistyy kolmen ensimmäisen kuukauden aikana avoimille työmarkkinoille.
Työllistämispalvelujen tehostettua mallia on tutkittu myös Tanskassa. Tutkimuksen mukaan työllistymisen todennäköisyys kasvoi 20–30 prosenttia verrattuna verrokkiryhmään.
Tutkimusten ja tilastojen perusteella tutkimusryhmä päätyi johtopäätökseen, että myös Suomessa työttömäksi joutuneille olisi tarjottava järjestelmällisesti henkilökohtaista tukea ja haastatella heitä heti työttömyyden alussa.
Haastattelun keskeisin tehtävä olisi tarjota tukea työllistymiseen eli etsiä työttömien joukosta työllisyyslinjalle henkilöt, jotka ovat heti työtä vailla ja välittömästi työmarkkinoiden käytettävissä sekä ohjata koulutusta, osaamisen täydentämistä tai työkyvyn palauttamista vaativat työttömät heitä palveleville palvelulinjoille.
Koulutuksen ja työkyvyn täydennystä tarvitsevat palautetaan toimenpiteiden jälkeen välittömästi työllisyyslinjalle.
Työllisyyslinjan työttömille voitaisiin käynnistää tehostettu työnetsintä, jossa työpankit tai sen kaltaiset yksityiset toimijat voisivat olla työttömän apuna työllistymisessä TE-toimistojen rinnalla. Työpankkien asiakkaana olevien pitkäaikaistyöttömien työllistymistodennäköisyys on 53 prosenttia, kun se muuten on 13 prosenttia.
Palkkatukiseteli työllistymistä nopeuttamaan
Selvityksen mukaan työllistymisen helpottamiseksi tarvitaan uusia, innovatiivisia, joustavia ja kustannustehokkaita ratkaisuja.
Tutkimuksessa kaikkien vastaajaryhmien keskuudessa erityisen kiinnostavia olivat ratkaisut, joissa palkkatuettuun työllistymiseen liittyvä byrokratia hoidetaan työnhakijan ja työnantajan puolesta.
Esimerkkinä työllistämistä edistävästä ratkaisusta voisi olla, että TE-toimisto arvioisi haastattelujen yhteydessä esimerkiksi 12 kuukauden työttömänä olleiden palkkatuen tarpeen ja myöntäisi heille etukäteen palkkatukisetelin, joka oikeuttaa palkkatuen yrityksille, jotka työllistävät pitkäaikaistyöttömän.
Työpankin toiminnalle tilaus
Selvitysten mukaan työpankin kaltaiselle toimijalle on selkeästi tarvetta. Kaikista työttömistä 73 prosenttia koki tämän kaltaisen toiminnan vähintäänkin melko tärkeänä, työpankin työllistämien henkilöiden keskuudessa vastaava luku on yli 90 prosenttia.
Määräaikaiseen työhön, osa-aikatyöhön ja vuokratyöhön suhtaudutaan varauksella. Tällä hetkellä kaikista työttömistä työnhakijoista vain noin 60 prosenttia ottaisi vastaan määräaikaisen kokopäivätyön ja osa-aikatyön kohdalla kiinnostus laskee tästäkin selkeästi alle 30 viikkotyötuntisten työsuhteiden kohdalla.
Tutkimus osoittaa, että työpankin kautta työllistyneet suhtautuvat selvästi muita vastaajia positiivisemmin joustaviin työllisyyden muotoihin, kuten vuokratyöhön ja osa-aikatyöhön.
– Koska vuokra- ja osa-aikatyön kaltaiset mallit palvelevat erityisen hyvin nykyistä markkinatilannetta, on tärkeää lisätä niiden houkuttelevuutta työnhakijoiden keskuudessa, selvityksessä todetaan.
Työpankkikokeilun johtaja Aarne Kuusen mielestä myös työpankkien tarjoaman henkilökohtaisen avun ja tuen mukanaan tuoma turvallisuuden tunne ja yhdessä pitkäaikaistyöttömän kanssa toteutettn työllistymisen tuoma usko omiin mahdollisuuksiin on tärkeää.
Pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllistymistä yritystoiminnassa kehittävä sosiaali- ja terveysministeriön työpankkihanke teetti huhti-kesäkuussa kaksi työllistymisen edistämistä kartoittavaa selvitystä, joiden käytännön toteutuksesta vastasi Innolink Research Oy. Vastaukset kerättiin yhteensä 1932 vastaajalta.
