Kyseessä on ensimmäinen osa Suomen 80 miljoonan euron rahoitustavoitteesta rahaston ensimmäisellä kaudella vuosina 2015–2018. Rahoitus koostuu vuosina 2013–2014 valtiolle kertyneistä päästöhuutokauppatuloista ja on osa Suomen virallista kehitysyhteistyörahoitusta.
– Hyväksyimme juuri YK:n huippukokouksessa kestävän kehityksen toimintaohjelman ja uudet tavoitteet, joissa ilmastoteot ovat keskeisessä roolissa. Ilmastonmuutoksen torjuminen on välttämätöntä köyhyyden vähentämiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Ilmastonmuutoksen vastaisilla toimilla on suora vaikutus ruokaturvaan sekä kestäviin tapoihin hankkia vettä ja energiaa, jotka ovat myös hallituksen kehityspoliittisia painopisteitä. Samalla ne tarjoavat mahdollisuuksia puhtaalle suomalaiselle teknologialle, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok.) sanoo.
Ilmastosopimuksen alaisen Vihreän ilmastorahaston (Green Climate Fund, GCF) tehtävänä on kehitysmaiden vähähiilisen ja ilmastokestävän kehityksen tukeminen.
Rahastolla on laaja valikoima erilaisia rahoitusinstrumentteja, lahja- ja laina-apua. Sen tehtävänä on myös edistää yksityisten investointien saatavuutta.
Tähän mennessä 37 maata on sitoutunut antamaan rahastolle yhteensä noin 10,2 miljardia dollaria vuosina 2015–2018. Suurimmat rahoittajat ovat Yhdysvallat, Japani, Iso-Britannia, Saksa ja Ranska.
Viime vuonna Suomen antama julkinen, kehitysmaille kanavoituva ilmastorahoitus oli noin 116 miljoonaa euroa, josta 54 prosenttia kohdistui ilmastonmuutoksen hillintään ja 46 prosenttia sopeutumiseen. Tänä vuonna julkisen ilmastorahoituksen on arvioitu olevan noin 88 miljoonaa euroa.
