Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla naisilla on 2,5-kertaa suurempi riski kokea työnsä henkisesti raskaaksi verrattuna perusasteen tutkinnon suorittaneisiin naisiin.
Miehillä työn henkisen kuormittavuuden kokeminen on koulutustasosta riippumatta suurin piirtein sama.
Ammattiryhmittäin tarkasteltuna työn henkisen kuormittavuuden riski on suurin erityisasiantuntijoilla.
Henkistä kuormitusta aiheuttavat eniten kiire, liian vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa taukoihin ja työaikoihin sekä väkivallan uhka.
Työn ruumiillisen kuormittavuuden kokemus selittyy pääasiassa ammatilla. Myös koulutustasolla on jonkin verran merkitystä, sillä korkea-asteen koulutus vähentää riskiä kokea työnsä raskaaksi.
Ruumiillisesti kuormittavimmiksi koetaan rakennusalan sekä maa- ja metsätalouden ammatit.
Tulokset perustuvat Tilastokeskuksen vuosina 1977–2013 tekemiin työolotutkimuksiin. Selvityksen tarkoituksena on luoda seurantamittarit sille, miten työn henkinen ja ruumiillinen kuormittavuus kehittyy, sekä kartoittaa, mitkä työhön liittyvät tekijät eniten vaikuttavat kuormituksen kokemiseen.
