Verkkouutisten tietojen mukaan hallituksen asettamalle työllisyystyöryhmälle on annettu maanantaiaamuun asti aikaa saada työnsä valmiiksi.
Työryhmän takaraja oli alun perin syyskuun loppu, joka koittaa huomenna perjantaina.
Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen edustajat tapasivat eilen Valtioneuvoston linnassa. Tapaamisessa sovittiin, että työryhmä keskittyy työssään vielä kolmen asian ratkaisemiseen.
Nämä kolme asiaa ovat nykyisen ja työryhmässä neuvotellun uuden karenssijärjestelmän yhteensovittaminen, työttömyysturvalla opiskelemisen laajentaminen ja työttömien haastatteluiden synkronointi karenssijärjestelmän kanssa.
Työllisyystyöryhmä on neuvotellut syyskuun ajan pääasiassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan muuttamisesta kannustavaksi. Tavoitteena on luoda uudistuksella 8 000 uutta työpaikkaa.
Työryhmässä neuvotellussa niin sanotussa omavastuumallissa työttömän aktiivisuutta kontrolloitaisiin Kelan tai työttömyyskassan toimesta kolmen kuukauden välein. Kolmen kuukauden aikana työttömän pitäisi tehdä töitä vähintään 18 tunnia tai osallistua aktiivitoimenpiteisiin viiden päivän ajan. Aktiivitoimenpiteillä tarkoitetaan työkokeiluun, kuntoutukseen, kotouttamiskoulutukseen tai työvoimapoliittiseen koulutukseen osallistumista.
Mikäli työtön ei täytä asetettuja ehtoja, hänen työttömyysturvaansa leikataan yhdellä päivällä kuukaudessa seuraavan kolmen kuukauden ajan, jolloin aktiivisuutta tarkastellaan seuraavan kerran. Täydet päivärahat saa, jos on ollut riittävän aktiivinen. Työttömyysturvan taso ei siis laskisi jatkuvasti, vaan päivärahaa maksettaisiin joko 21,5 päivältä tai 20,5 päivältä kuukaudessa.
Yhden karenssipäivän vaikutuksesta työttömän ansiosidonnainen työttömyysturva leikkaantuisi 4,65 prosentilla kuukaudessa.
Karenssijärjestelmä perattava, opiskelu vapautettava
SAK on vaatinut, että koko karenssijärjestelmä täytyy perata, eikä kahta rinnakkaista karenssijärjestelmää eli niin sanottua kaksoisgiljotiinia saa synnyttää. Jo nykyisin työttömälle voidaan määrätä 15–90 päivän karenssiaika, jolloin päivärahaa ei makseta. Karenssin voi saada, jos esimerkiksi kieltäytyy tarjotusta työstä tai työvoimakoulutuksesta. Näistä karensseista päättää TE-keskus. SAK haluaa, että nykyinen karenssijärjestelmä ja uusi karenssipäiväjärjestelmä yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi.
Hallitus on jo päättänyt, että työttömille ryhdytään järjestämään kolmen kuukauden välein haastatteluita. Tarkoituksena on ollut ulkoistaa haastatteluiden toteutus yksityisille palveluntuottajille. Yksityisillä palveluntuottajilla ei kuitenkaan ole oikeutta tehdä viranomaispäätöksiä eli päättää karenssipäivistä. Haastattelut oli tarkoitus järjestää irrallaan karenssipäiväjärjestelmästä. Nyt työryhmässä pohditaan, miten haastattelut ja aktiivisuuden kontrollointi voitaisiin samanaikaistaa.
Lisäksi palkansaajajärjestöt ovat vaatineet työttömyysturvalla opiskelemisen vapauttamista. Nykyisin työttömän täytyy hakea hyväksyntä TE-toimistosta omaehtoista koulutusta varten.
Vastaantulona työmarkkinajärjestöille hallitus on luvannut luopua omavastuuajan pidentämisestä viidestä seitsemään päivään. Jos työmarkkinakeskusjärjestöt hyväksyvät työryhmässä neuvotellun paketin, hallitus vetää esityksensä omavastuuajan pidentämisestä pois eduskunnasta.
SAK:n hallitus on koolla maanantaiaamuna. Siihen asti työllisyystyöryhmällä on aikaa saada valmiiksi yhteinen esitys, jonka työmarkkinajärjestöt voisivat hyväksyä.
SAK:n hallitus ratkaisee, saako työttömyysturvan muuttaminen työmarkkinakeskusjärjestöjen yksimielisen hyväksynnän. Jos ei saa, maan hallitus joutuu ratkaisemaan, viekö se esityksen siitä huolimatta poliittisella päätöksellä läpi.
Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan hallitus on sitoutunut siihen, että 1.1.2017 tulevat voimaan toimet, joilla lisätään työllisyyttä 10 000 hengellä.
Työllisyysryhmän työstä on jätetty pois neljä muuta asiakokonaisuutta, jotka olivat mukana hallituksen syyskuun alussa määrittelemässä toimeksiannossa. Näitä olivat muun muassa ansiopäivärahan käyttö palkkatukena ja starttirahana sekä uusi palkkamalli ja palkkaa täydentävä tuki pitkään työttömänä olleille ja henkilöille, joilla on heikko työhistoria.
Kertaluonteisesta eläketuesta yli 60-vuotiaille viisi vuotta työttömänä olleille hallitus on jo päättänyt. Kyse on niin sanotusta Lex Lindströmistä.
