Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder korostaa kuitenkin, että keino on yksi muiden joukossa. Akava eikä tiettävästi mikään muukaan järjestö ole sitä vielä hyväksynyt.
– Tässä prosessissa on paljon asioita, jotka ovat nousseet esille eri järjestöjen näkökulmissa. En tiedä, ajaako Sipilä sitä. Työajan pidennys on yksi monen, monen muun esityksen joukossa. Että se olisi ainoa asia, joka on pöydällä, niin se ei kyllä pidä paikkansa, Fjäder sanoo Verkkouutisille.
Hallitustunnustelija Juha Sipilä (kesk.) pyysi työmarkkina- ja etujärjestöiltä esityksiä siitä, millä keinoilla saataisiin aikaan noin viiden prosentin tuottavuushyppy suomalaisen työn, julkisen sektorin ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Järjestöt saivat itse nostaa esille erilaisia keinoja.
Fjäder sanoo nähneensä työajan pidennysesityksen järjestöjen taustapapereissa, mutta esityksestä ei ole käyty vielä neuvotteluja. Hän ei halua yksilöidä, mikä järjestö sitä on esittänyt, mutta toteaa, että esitys tuskin on tullut palkansaajapuolelta.
Elinkeinoelämän näkemyksen mukaan tuottavuushyppyyn tarvitaan merkittävä työajan lisäys ilman kustannusten nousua. Elinkeinoelämän keskusliitto ei ole halunnut julkistaa vastauksiaan hallitustunnustelijalle kokonaisuudessaan.
Yle uutisoi tänään, että hallitustunnustelija Juha Sipilä ajaa vuosittaiseen työaikaan sadan tunnin lisäystä. Se merkitsisi noin kahden ja puolen viikon lisäystä vuositasolla.
Ylen mukaan ehdotus on otettu vastaan suurella varauksella varsinkin palkansaajapuolella. SAK:n hallituksen kokouksessa tänään ehdotus sai osakseen paljon kritiikkiä.
Työmarkkina- ja etujärjestöjen johtajat tapaavat Sipilän tänään maanantai-iltana kello 18. Tapaamisessa katsotaan, löytyykö järjestöiltä tahtoa jatkaa keskusteluja yhteiskuntasopimuksesta.
Akava on päättänyt tänään hallituksensa kokouksessa jatkaa keskusteluja.
– Katsotaan tämä prosessi rauhassa. Sitten kun on päätöksenteon aika, katsotaan, mihin me olemme valmiita, Fjäder toteaa.
Sipilä on linjannut, että valtiontalouden sopeutustarpeeseen vaikuttaa se, päästäänkö yhteiskuntasopimuskierroksella sellaisiin tuloksiin, että ne voisivat vaikuttaa vaalikauden lopun talouskasvuennusteeseen.
