Tuoreen tutkimuksen mukaan lapsuusiän tyypilliset tulehdussairaudet kuten isorokko, tuhkarokko ja hinkuyskä eivät lyhennä elinajan odotetta.
Tutkijat ovat aiemmin esittäneet, että lapsuuden infektiosairaudet lisäisivät riskiä sairastua aikuisena sydän- ja verisuonitauteihin. On ajateltu, että rokottamisen ja lapsuusajan tautien tuhoamisen ansiosta ihmisten elinikä aikuisena on pidentynyt.
Suomalaisten keskimääräinen elinaika onkin noussut 250 vuoden aikana 35 vuodesta yli 80 vuoteen.
– Tutkimuksemme kuitenkin osoittaa, että varhaisiässä sairaudelle altistuminen ei aiheuttanut kohonnutta riskiä ennenaikaiseen kuolemaan tai lisääntymisongelmia, kertoo tutkimusta johtanut akatemiaprofessori Virpi Lummaa Turun yliopistosta.
Turun ja Stirlingin yliopistojen evoluutioekologian tutkijat selvittivät asiaa käyttämällä apunaan vuosina 1751–1850 syntyneiden suomalaisten kirkonkirjatietoja.
– Jokaisen tutkitun 7 283 henkilön kohdalla arvioitiin hänen todennäköinen sairaudelle altistumisensa käyttämällä apuna kyseisenä aikakautena tapahtuneita infektioiden aiheuttamia lapsikuolemia. Jos lapsi syntyi aikana, jolloin suuri osa alueen lapsista kuoli infektiosairauteen, on oletettavaa, että myös tällä lapsella oli suurempi riski altistua sairaudelle, Lummaa kertoo.
Tutkijat analysoivat, kuinka pitkään lapsena johonkin tulehdussairauteen altistunut henkilö eli, kuoliko hän sydän- ja verisuonitauteihin ja kuinka monta lasta hän sai.
Tutkimuksen tiivistelmä on julkaistu Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America -verkkolehdessä.
