Sairaudet ja niiden syyksi paljastuneet NFKB1-geenin geenivirheet löydettiin suomalaisista suvuista. NFKB1-geeni on tärkeä tulehdusreaktioiden säätelijä, ja tunnistettujen geenivirheiden osoitettiinkin johtavan joko liian vaimeaan tai yliaktiiviseen immuunipuolustusreaktioon.
Tutkijat löysivät kolme erilaista NFKB1-geeninvirhettä suvuista, joihin kuului moninaisista immuunipuolustukseen liittyvistä oireista kärsiviä potilaita. Geenivirheet löydettiin nykyaikaisia geenisekvensointimenetelmiä hyödyntämällä.
– Ensimmäinen raportti NFKB1-geenivirheiden aiheuttamista vasta-ainepuutoksista julkaistiin noin vuosi sitten. Meidän tutkimuksessamme kuvattujen sairauksien oireet eroavat kuitenkin merkittävästi aiemmin raportoiduista NFKB1-sairauksista ja avaavat täysin uusia näkökulmia tumatekijä kappa-beeta-molekyylin moniin immuunipuolustuksen kannalta merkittäviin rooleihin, kertoo väitöskirjaa aiheesta tekevä tutkija Meri Kaustio Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista FIMMista.
Yksi tunnistetuista NFKB1-geenivirheistä aiheutti Behcetin taudin kaltaista verisuonitulehdusta, joka aiheuttaa muun muassa vaikeita haavaumia limakalvoille. Lisäksi potilailla oli märkäisille infektioille altistavaa vasta-ainepuutosta.
– Kuvaamamme sairaus on vasta toinen yhden geenin virheestä johtuva Behcet-muoto. Myös aiemmin kuvattu geenivirhe vaikuttaa samaan signaalitiehen. Nämä tulokset tulevat ohjaamaan vaikeahoitoisen ja pitkään arvoituksena pysyneen Behcetin taudin syiden ja hoitojen tutkimusta ja antavat siten toivoa vaikeaa verisuonitulehdusta sairastaville Behcet-potilaille, kertoo ryhmänjohtaja Markku Varjosalo Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutista.
Toisesta suvusta löydetty geenivirhe johtaa lähes täyteen NFKB1-puutokseen, joka altistaa potilaat pienienkin toimenpiteiden yhteydessä vaikealle pehmytkudostulehdukselle.
Potilaiden oireet muistuttavat vaikeita ”lihansyöjäbakteerien” aiheuttamia tulehduksia, vaikka merkittäviä taudinaiheuttajia ei kudosnäytteistä löydykään. Tämä täysin uudentyyppinen perinnöllinen tulehdussairaus nimettiin suvuttaiseksi nekrotisoivaksi faskiitiksi.
Geenivirheen tunnistamisella on monissa tapauksissa suuri merkitys harvinaissairauksia sairastavien potilaiden hoidon ja ennusteen kannalta.
– NFKB1:n puutoksen aiheuttamaa aktivoituvaa tulehdusreaktiota vastaan on olemassa hoito, joten on mahdollista, että näistä mutaatioista kärsivien potilaiden hoito tulevaisuudessa helpottuu, tarkentuu ja lyhenee huomattavasti ja taudin aktivoituminen välttämättömien toimenpiteiden yhteydessä voidaan estää, sanoo HYKSin Harvinaissairauksien yksikön osastonylilääkäri Mikko Seppänen.
Tutkimushankkeessa oli mukana tutkijoita Helsingin yliopistosta, Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta, Tukholman Karoliinisesta instituutista sekä Helsingin, Tampereen ja Oulun yliopistosairaaloista.
Tutkimuksen tulokset julkaistiin immunologian alan arvostetuimmassa tiedejulkaisussa Journal of Allergy and Clinical Immunology –lehdessä.
