Työryhmän tehtävänä on valmistella ehdotukset lainmuutoksista, jotka koskevat lisääntymiskyvyttömyys- ja naimattomuusvaatimuksia sukupuolen vahvistamisessa, ja tehdä ehdotukset muista translain muutostarpeista.
Syy viivästykseen on peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd.) mukaan resurssipula. Huovinen sanoi Ihmisoikeusliiton ja Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun järjestämässä paneelissa Helsingissä keskiviikkona, että kyse ei ole poliittisen tahdon puutteesta.
Huovisen mukaan sosiaali- ja terveysministeriössä ei ole riittävästi juridista ihmisoikeusosaamista. Ministeri korosti, että translakiuudistuksen valmistelun takaraja on tämän vuoden loppu.
– Koetan katsoa kiven ja kannon alta, miten saisimme nopeammin tämän työryhmän käyntiin, Huovinen lupasi.
Ihmisoikeusliitto on yhdessä muiden järjestöjen kanssa huolissaan siitä, ehtiikö hallituksen esitys translain uudistuksesta lakialoite eduskuntaan vielä tällä hallituskaudella.
– On varsin huolestuttavaa, että ihmisoikeuksien kannalta keskeiset lainvalmistelut törmäävät toistuvasti resurssien puutteeseen, toteaa Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Päivi Mattila.
Suomi on saanut transihmisten ihmisoikeuksien loukkaamisesta toistuvasti huomautuksia kansainvälisiltä ihmisoikeuselimiltä. Asiaan ovat puuttuneet muun muassa YK:n naisiin kohdistuvan syrjinnän vastainen komitea (CEDAW) ja Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu, jotka ovat suositelleet lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksesta luopumista.
Huovinen korosti ottavansa vakavasti nämä huomautukset.
Sukupuoltaan korjaavan on nykylain mukaan muun muassa todistettava lisääntymiskyvyttömyytensä, oltava valmis muuttamaan avioliittonsa rekisteröidyksi parisuhteeksi ja alistuttava tutkimuksiin, joissa henkilön on todisteltava sukupuolen kokemustaan.
Ihmisoikeusliitto vaatii, että translakia on muutettava ihmisoikeusperustaisesti siten, että oikeudellinen ja lääketieteellinen sukupuolen korjaus erotetaan toisistaan ja juridisen sukupuolen korjaaminen perustuu itsemääräämisoikeuteen.
