Etenkin poikien tulokset ovat heikentyneet. Tytöt ovatkin kiilanneet poikien ohi kaikilla tutkituilla osa-alueilla.
Tulosten parantamiseksi tulisi kiinnittää huomiota erityisesti oppilaiden asenteisiin ja valmiuksiin peruskoulun alkaessa. Tällaisiin tuloksiin on tultu tänään julkistetussa kansainvälisessä matematiikan ja luonnontieteiden osaamista arvioivassa TIMSS-tutkimuksessa.
Peruskoulun neljäsluokkalaisten luonnontieteiden ja matematiikan osaaminen on heikentynyt selvästi vuosien 2011 ja 2015 välillä. Vuonna 2011 luonnontieteiden osaamisen kansallinen keskiarvo oli 570 pistettä, mutta vuoden 2015 arvioinnissa enää 554 pistettä. Erotus tarkoittaa noin puolen kouluvuoden oppimäärää.
Pudotus matematiikassa on ollut hieman loivempi, 545 pisteestä 535 pisteeseen. Vuoden 2011 tutkimuksen kärkimaista Suomi oli ainoa, jonka tulokset heikkenivät neljän vuoden aikana.
Kansainvälisessä vertailussa Suomen neljäsluokkalaiset sijoittuivat luonnontieteissä jaetulle viidennelle sijalle (2011 3. sija). Edellä olivat Singapore, Korea, Japani ja Venäjä. Matematiikassa Suomen sijoitus on pudonnut 10 kärjen ulkopuolelle (jaettu 13. sija, 2011 8. sija). Kärjessä olivat matematiikassa viisi Aasian maata tai aluetta: Singapore, Hongkong, Korea, Taiwan ja Japani.
– Huolimatta tulosten heikentymisestä suomalaislasten tiedolliset ja taidolliset oppimistulokset ovat kansainvälisessä vertailussa varsin hyvät. Luonnontieteissä sijoituksemme on OECD-maiden joukossa toinen ja matematiikassa myös selvästi yli OECD-maiden keskiarvon, lohduttavat tutkimuksen koordinaattori Jouni Vettenranta ja tutkija Jenna Hiltunen Koulutuksen tutkimuslaitokselta.
Tytöt ajaneet poikien ohi
Vuonna 2011 tehdyssä TIMSS-tutkimuksessa sukupuolten välillä ei ollut juuri eroa luonnontieteiden osaamisessa ja matematiikassa pojat olivat hieman tyttöjä parempia. Nyt tytöt ovat kuitenkin selvästi parempia kaikilla tutkituilla matematiikan ja luonnontieteiden osa-alueilla.
Poikien tulokset ovat heikentyneet vuosien 2011 ja 2015 välillä luonnontieteissä 22 pistettä ja matematiikassa 18 pistettä. Samana aikana tyttöjen tulokset putosivat olennaisesti vähemmän: luonnontieteissä pudotus oli 10 pistettä ja matematiikassa 2 vain pistettä.
– Erinomaisesti osaavien poikien osuuden vähentyminen on keskeinen syy poikien keskipistemäärän putoamiseen. On huolestuttavaa, että sukupuolten väliset erot ovat havaittavissa jo näin varhaisessa vaiheessa koulupolulla. Peruskoulun opetussuunnitelmassa korostettu koulun merkitys sukupuolten välisen tasa-arvon edistäjänä ei näytä toteutuvan, arvioivat Vettenranta ja Hiltunen.
Kodin vaikutukseen kiinnitettävä enemmän huomiota
Osa neljännellä luokalla näkyvien osaamiserojen syistä on syntynyt jo ennen koulunkäynnin aloittamista. Ne lapset, joilla oli peruskoulun alkaessa hyvät perustaidot lukemisessa ja laskemisessa pärjäsivät selvästi paremmin osaamistehtävissä kuin ne, joilla oli heikot perustaidot.
Varhaiset perustaidot olivatkin vahvimpia osaamiseroja selittäviä tekijöitä tutkimuksessa. Näitä perustaitoja erittäin hyvin hallitsevia lapsia oli Suomessa suhteessa jopa puolet vähemmän kuin hyvin menestyneissä Aasian maissa.
Varhaisten perustaitojen kehittymiseen vaikuttavat erittäin paljon kodin aineelliset ja henkiset resurssit sekä kodin asenteet. Sen sijaan paljon keskustelua herättäneellä päivähoidon toteutustavalla (päiväkoti, esikoulu, kotihoito) ei ollut kovin huomattavaa yhteyttä osaamiseen.
– TIMSS-tutkimus osoittaa, että merkittävä osa oppimiseroihin johtavista syistä syntyy jo ennen koulunkäynnin aloittamista, ja tätä epätasa-arvoista lähtötilannetta kouluissamme ei kokonaan kyetä tasoittamaan. Vanhempien tulisi tiedostaa tämä asenteiden, oppimismotivaation ja koulumyönteisen ilmapiirin merkitys lapsen myöhemmälle kehitykselle, ja mahdollisuuksiensa mukaan lukea lapselle sekä kannustaa numeroiden ja kirjainten pariin, Vettenranta toteaa.
TIMSS-tutkimuksen (Trends in International Mathematics and Science Study) on toteuttanut Suomessa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. TIMSS-tutkimusta koordinoi kansainvälinen IEA-järjestö (The International Association for the Evaluation of Educational Achievement).
Tutkimuksen matematiikan osuuteen osallistui 49 ja luonnontieteiden osuuteen 47 maata. Suomessa tutkimuksessa oli mukana 5015 neljännen luokan oppilasta 158 koulusta. TIMSS-tutkimus mittaa osallistujamaiden matematiikan ja luonnontieteiden opetussuunnitelmien mukaista osaamista.
