Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui viime vuoden lopussa 353 993 äidinkieleltään vieraskielistä henkilöä.
Äidinkielenään puhuvat nousivat viime vuonna ohi kolmanneksi suurimmaksi vieraskieliseksi ryhmäksi Suomessa. Äidinkielenään arabiaa puhuvia oli 21 783 henkilöä.
Vieraskielisten määrä kasvoi viime vuonna runsaalla 24 000 henkilöllä. Suurin ryhmä olivat edelleen venäjänkieliset, ja toiseksi suurin oli vironkielisten ryhmä.
Sen sijaan suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä väheni runsaalla 8 000 henkilöllä.
Viime vuoden lopussa Suomessa asui vakituisesti 104 997 henkilöä, joilla on Suomen kansalaisuuden lisäksi jonkin toisen maan kansalaisuus. Syntyperäisiä Suomen kansalaisia, joille on myönnetty jonkin toisen maan kansalaisuus, oli 20 324 henkilöä. Ulkomaiden kansalaisia, joille on myönnetty Suomen kansalaisuus, oli 84 673 henkilöä.
Suurimmat kaksoiskansalaisuusryhmät olivat Venäjän kansalaiset, 27 456, Ruotsin kansalaiset, 7 380, Somalian kansalaiset, 4 650, Viron kansalaiset, 4 601 ja Yhdysvaltojen kansalaiset, 3 934.
Suomen virallinen väkiluku oli vuoden lopussa 5 503 297. Väkiluku kasvoi vuoden aikana 15 989 henkilöllä
Määrällisesti eniten väkiluku kasvoi Uudellamaalla, 18 032 henkilöllä, Pirkanmaalla, 3 242 henkilöllä ja Varsinais-Suomessa, 1 220 henkilöllä. Väkiluvun kasvu oli myös suhteellisesti suurin Uudellamaalla, 1,1 prosenttia.
Määrällisesti eniten kunnista väkiluku kasvoi Helsingissä, 6 973 henkilöllä. Espoossa väki kasvoi 4 781 ja Vantaalla 4 736). Pääkaupunkiseudun väkiluku kasvoi viime vuoden aikana runsaalla 16 000 henkilöllä. Pääkaupunkiseudun väkiluvun kasvusta vieraskielisen väestön osuus oli 72 prosenttia.
Väkiluku väheni määrällisesti eniten Etelä-Savossa, 1 330 henkilöllä ja Satakunnassa, 1 217 henkilöllä. Suhteellisesti väkiluku väheni eniten Etelä-Savossa, 0,9 prosenttia
