Terveyspalveluyritykset vastustavat kuntien sote-ulkoistusten määräaikaisia rajoituksia

Terveyspalvelualan Liiton mielestä ehdotus sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisulkoistusten määräaikaisesta rajoittamisesta on hengeltään kilpailua vääristävä.

  • LKS 20151026  LKS 20131219 Mies odottaa vuoroaan terveysaseman käytävällä Helsingissä 26. marraskuuta 2013. LEHTIKUVA / MILLA TAKALA

    Mies odottaa vuoroaan terveysaseman käytävällä

    ()

Hallituksen reformiministeriryhmä hyväksyi 4. helmikuuta linjauksen kuntien ja kuntayhtyminen sote-palvelujen kokonaisulkoistusten ja suurten investointien rajoittamisesta määräaikaisella lailla.

Terveyspalvelualan Liiton mielestä ehdotus määräaikaisesta ulkoistuskieltolaista on hengeltään kilpailua vääristävä. Lisäksi se haittaisi kuntien mahdollisuuksia järjestää vastuullaan olevia palveluita tarkoituksenmukaisella tavalla.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan "tarkoituksena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteet kustannussäästöjen saavuttamisesta sekä alueellisesti tarkoituksenmukainen palveluverkko, jossa palvelut on integroitu asiakaskeskeisesti. On tärkeää, että tulevat itsehallintoalueet voivat järjestää asukkaiden palvelut yhdenvertaisesti ja kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisesti."

Terveyspalvelualan Liiton toimitusjohtaja Hanna-Kaisa Järven mielestä yksikään näistä perusteista ei ole pätevä.

– Kokonaisulkoistuksilla on saavutettu pienissäkin kunnissa miljoonasäästöjä. Ei myöskään voi olla sellaista yhdenvertaisuusnäkökulmaa, jossa jostain on otettava pois hyvin toimivia palveluja siksi, että niin ei kaikkialla ole, hän toteaa liiton tiedotteessa.

Järvi kysyy myös, mitä tarkoitusperiä ulkoistusten rajoittaminen palvelee.

– Hallitus on linjannut sote-uudistuksen lähtökohdiksi muun muassa monituottajuuden, oman tuotannon vertailtavuuden ja kilpailun lisäämisen. Kokonaisulkoistuksilla on nimenomaan toteutettu näitä tavoitteita, hän huomauttaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö kuitenkin perustelee määräaikaista ulkoistuskieltoa myös sote-uudistuksen tavoitteiden turvaamisella. Ministeriön tiedotteen mukaan "sote-uudistuksen valmistelun aikana kunnat ja kuntayhtymät ovat tehneet ratkaisuja, joiden taustalla on pyrkimys betonoida oman kunnan alueelle nykyiset sote-palvelut tai kasvattaa oman kunnan palveluihin sidottuja voimavaroja."

Esimerkkeinä ministeriö mainitsee suuret kiinteistöinvestoinnit ja kokonaisulkoistukset, joissa palvelut ostetaan kokonaan tai lähes kokonaan yksityiseltä toimijalta jopa yli 10 vuoden sopimuksella. Ministeriön mukaan tuleva itsehallintoalue sidotaan näin ulkoistussopimuksen velvoitteisiin, mikä voi heikentää mahdollisuuksia järjestää palvelut laajalla alueella yhdenvertaisesti ja taloudellisesti tehokkaasti.

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa määräaikaisen lain annettavaksi eduskunnalle mahdollisimman pian. Laki olisi voimassa vuoden 2018 loppuun, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyisi kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.