Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) puheenjohtajan Matti Alahuhdan vetoomus yritysjohtajille alentaa palkkojaan tai tehdä lahjoituksia on kääntynyt yleiseksi keskusteluksi tulonjakopolitiikasta. Monet ovat pitäneet parempana vaihtoehtona kiristää hyvätuloisten verotusta.
Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen huomauttaa, että viime vaalikaudella verotusta kiristettiin kautta linjan viidellä miljardilla eurolla, kun otetaan huomioon valtion ja kuntien verotus sekä sosiaalivakuutusmaksut. Kokonaisveroaste nousi 42 prosentista 44,4 prosenttiin.
– Se oli massiivista veronkiristystä joka puolelta, myös tuloverotuksen puolella. Me näemme nyt, että se ei johda tulokseen. Ostovoima leikkaantuu, kotimainen kysyntä kärsii, talouskasvu hiipuu, Lehtinen listaa.
Leikkaukset epäonnistuneen politiikan tulosta
Kun talous on neljättä vuotta taantumassa ja valtion rahat lopussa, Lehtisen mukaan kärsijöiksi joutuvat väistämättä ne, jotka ovat yhteiskunnan tuen varassa ja eniten riippuvaisia yhteiskunnan palveluista.
– Oikea lääke huolehtia pienituloisista on saada talous kuntoon. Jos talous saadaan kasvuun, ei tarvitse tehdä leikkauksia, joita nyt joudutaan tekemään.
Lehtisen mielestä nyt tehtävät leikkaukset ovat edellisen neljän vuoden epäonnistuneen talouspolitiikan tulos. Hänen mielestään uuden hallituksen tärkein päätös on se, ettei kokonaisveroaste nouse tällä vaalikaudella ja ettei ansiotuloverotus ainakaan kiristy.
– Hyväpalkkaisiakaan ei pidä ryhtyä erityisellä tarmolla köyhdyttämään. He maksavat ensin ankarat verot, nettotuloillaan käyvät kaupassa ja käyttävät palveluita ja pitävät myös yksityistä kysyntää ja talouden rattaita käynnissä.
Lehtisen mielestä nyt pitää varmistaa, että talous saadaan kasvun tielle, eikä verolinjauksia ryhdytä muuttamaan.
– Se olisi lyhytnäköinen ja populistinen ratkaisu lähteä tätä linjausta muuttamaan.
Verotus kevenee, progressio kiristyy
Sipilän hallitus aikoo keventää pieni- ja keskituloisten verotusta 450 miljoonalla eurolla korottamalla työtulovähennystä. Veronmaksajien keskusliitto on arvioinut, miten työtulovähennyksen korotus vaikuttaisi palkansaajien veroihin.
Pienituloisen 2 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan veroaste laskisi 0,9 prosenttiyksikköä. Kevennys olisi 18 euroa kuukaudessa.
Keskituloisen palkansaajan, joka ansaitsee 4 500 euroa kuukaudessa, veroaste laskisi 0,3 prosenttiyksikköä. Kevennys olisi 14 euroa kuukaudessa.
Sen sijaan suurituloisen 7 000 euroa ansaitsevan veroaste pienenisi vain 0,1 prosenttiyksikköä, eli seitsemän euroa kuukaudessa.
– Se kiristää progressiota, koska kevennys poistuu keski- ja hyvätuloisilta asteittain. Se ei tarkoita, että kenenkään verotus sen myötä kiristyisi, Lehtinen selventää.
Hallitus ei ole vielä päättänyt, toteutetaanko kevennys jo ensi vuonna vai vasta seuraavana vuotena tai miten kevennys täsmällisesti toteutetaan. Hallitus aikoo kuitenkin toteuttaa veronkevennykset riippumatta siitä, syntyykö työllisyys- ja kasvusopimuksen kolmannen vuoden palkoista sopu työmarkkinajärjestöjen kesken maanantaihin mennessä vai ei.
Yhteiskuntasopimusta ja siihen kytkettyjä maltillisia palkkaratkaisuja hallitus on varautunut tukemaan veroporkkanalla. Mikäli yhteiskuntasopimus syntyy, hallitus on luvannut keventää kaikkien tuloluokkien ja eläkeläisten ansiotuloverotusta vielä miljardilla eurolla painottaen kuitenkin pieni- ja keskituloisia. Silloinkin progressio tosin kiristyisi.
Jos sopimusta ei synny, veronkevennykset jäävät saamatta ja hallitus toteuttaa sen sijaan lähes 1,5 miljardin euron edestä lisää leikkauksia ja veronkorotuksia.
Hallitusohjelman mukaan hallitus odottaa työmarkkinajärjestöjen sitoutuvan yhteiskuntasopimukseen 21. elokuuta mennessä. Palkansaajajärjestöt ovat vaatineet yhteiskuntasopimusneuvotteluiden lykkäämistä vuodella eteenpäin syksyyn 2016. Hallitus aikoo keskustella asiasta, kunhan neuvottelut työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkosta on saatu päätökseen.
