Verkkouutiset

Veronmaksajien Lehtinen maakuntamallista: Riski verotuksen kiristymisestä ilmeinen

Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen on huolissaan siitä, miten kokonaisverotuksen taso saadaan pidettyä kurissa, jos Suomeen tulee uusi maakunnallinen verottaja.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

– Jos ei ole mitään keinoa varmistaa, että verot eivät reilusti kiristy, niin sitten on täysin mahdollista, että ne reilusti kiristyvät, Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen sanoo Verkkouutisille.

Sunnuntaisuomalainen uutisoi, että keskustan tavoitteena on maakunnallinen itsehallinto, jossa maakunnilla olisi verotusoikeus ja vaaleilla valittavat valtuustot. Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen kertoi lehdelle, että ensisijaista on ratkaista sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen. Lisäksi puolue on valmis siirtämään maakunnille valtion aluehallinnon tehtäviä ja toisen asteen oppilaitokset.

Veronmaksajien Lehtinen huomauttaa, että puolueet ovat todenneet laajasti – keskusta mukaan lukien – että kokonaisveroastetta ei voida enää kiristää. Lehtisen mielestä maakuntamallia ajavien täytyy ottaa kantaa siihen, miten se, ettei verotus kiristy, varmistetaan esimerkiksi maakunnallisen sote-mallin yhteydessä.

Verotuksen kokonaistaso ei ole hallinnassa

Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät eli puolet kuntien tehtävistä siirrettäisiin maakuntien hoidettavaksi, kunnat eivät välttämättä laskisi vastaavasti verotustaan.

– Se lisää riskiä muutostilanteessa, että verotuksen kokonaistaso ei ole hallinnassa.

Uusi maakunnallinen verottaja tulisi valtion ja kuntien väliin. Maakuntavaltuusto päättäisi itsenäisesti omasta verotuksestaan valtion ja kunnanvaltuustojen lisäksi. Lehtisen mielestä riski siitä, että verotus kiristyy uuden, verottavan tason myötä on ilmeinen.

– Riski hallitsemattomista veromuutoksista kunnissa ja maakunnissa on ilmeinen, jos meille tulisi kaksi itsenäistä verottajaa, jotka voi rauhassa prosentteja asettaa.

Hänen mielestään riskin purkaminen edellyttää valtakunnallista ohjausta tai maakuntahallintojen verotusoikeuden rajoittamista tavalla tai toisella, jotta maakunnat eivät voisi verottaa mielensä mukaan.

– Se on ainoa keino hallinta riskiä.

Sote-uudistus voi kanavoitua veronkorotuksiksi

Lehtinen sanoo, ettei hän halua tyrmätä maakuntamallia, mutta uudistukseen sisältyy suuria verotukseen liittyviä kysymyksiä, ja niihin pitää vastata ennen kuin uudistus tehdään.

Verkkouutiset ja Nykypäivä kertoivat viime perjantaina konsulttiyritys Perlaconin laskemista maakuntamallin vaikutuksista asukkaiden verorasitukseen, mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen ja rahoittaminen siirrettäisiin maakunnille.

Laskelmien mukaan eri kuntien asukkaiden väliset veroerot kasvaisivat suurimmillaan jopa 16 prosenttiyksikköön.

Lehtisen mielestä on hyvä, että joillain oletuksilla on jo tehty laskelmia.

– Jos maakuntamalli ja maakuntaverot tulisivat, niin se vaikuttaisi yksittäisiin kuntiin ja niiden asukkaisiin hyvin eri tavoin. Tulisi voittajia ja häviäjiä.

Lehtisen mielestä soten maakuntamallissa pitäisi erikseen selvittää, miten eroja pystytään säätämään.

Hän muistuttaa, että alun perin sote-uudistuksen pyrkimyksenä oli pitää menot kurissa, ettei tarvitsisi verottaa niin paljon.

– Tämä voi pahimmillaan kääntyä päinvastoin paineiden purkamiseksi veronkorotuksilla. Kokonaisveroaste voi nousta entisestään. Siitä minä kannan huolta.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)