– On paljon hetkiä, jotka tekevät epätasa-arvon näkyväksi, esimerkiksi hallituksen ministerivalinnat, keskustelu palkkaeroista tai nais- ja miespoliitikkojen erilainen kohtelu julkisessa keskustelussa, työnsä sukupuolentutkimuksen professorina Tampereen yliopistossa elokuun alussa aloittanut. Johanna Kantola sanoo..
Sukupuoleen, valtaan ja politiikkaan perehtyneelle tutkijalle tällaiset epätasa-arvon hetket eivät kuitenkaan tule yllätyksenä.
– Sukupuoli on edelleen keskeinen suomalaista yhteiskuntaa määrittävä tekijä, joka on syvällä politiikankin valtarakenteissa, Kantola toteaa.
Hänen mukaansa yksi ajankohtainen tutkimuskohde ovat taloudellisen taantuman sukupuolittuneet vaikutukset.
– EU:ssa ja monissa sen jäsenmaissa on taantuman seurauksena alettu ajaa tasa-arvopolitiikkaa alas. Talouskuripolitiikan sukupuolivaikutuksia ei ole arvioitu etukäteen, vaikka tuo politiikka on kohdellut naisia ja miehiä eri tavalla. Suomessakin on kesän aikana jälleen keskusteltu julkisen sektorin naisten lomarahojen leikkauksista ja niiden oikeudenmukaisuudesta.
Kantolan tutkimus käsittelee sukupuolta, valtaa ja politiikkaa eli poliittisia puolueita ja instituutioita, Euroopan unionia tasa-arvon näkökulmasta, suomalaista ja eurooppalaista tasa-arvopolitiikkaa sekä feministisen teorian kysymyksiä valtiosta, representaatiosta ja intersektionaalisuudesta eli sukupuolen kietoutumisesta muihin eroihin.
– Suomessa on nykyisen hallituksen aikana, vuodesta 2015 lähtien testattu tasa-arvopolitiikan kestävyyttä. On ollut paljon negatiivista kehitystä, jossa tasa-arvopolitiikka on sivuutettu. Tutkijan näkökulmasta on kiinnostavaa, että myös vastustusta on herännyt, on syntynyt esimerkiksi feministinen puolue ja eduskunnan puoluerajat ylittävä feministiverkosto, Kantola sanoo.
Kantola johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa, vuoteen 2020 asti kestävää tutkimusprojektia Gender and Power in Reconfigured Corporatist Finland.
