Kysymyksessä on uusi syöpälääke, jota parhaillaan testataan kliinisissä tutkimuksissa.
FIMMin tutkijat ovat jo aikaisemmin osoittaneet, että Suomessakin tavataan nykylääkkeille vastustuskykyisiä pH1N1-inluenssaviruskantoja.
Sama tutkimusryhmä on nyt havainnut, että uudenlainen lääkeaine, MM2206-pienmolekyyli, estää koeolosuhteissa influenssavirusinfektion ja että pH1N1-viruskannat eivät pystyneet kehittämään vastustuskykyä tälle lääkeaineelle.
Vuonna 2009 koettiin 2000-luvun ensimmäinen influenssapandemia. Sen aiheutti uudenlainen influenssaviruskanta, pH1N1. Pandemian aikana Suomessa yli 50 ihmistä kuoli kyseiseen virusinfektioon.
Kyseisen virusinfektion aiheuttamat oireet vaihtelevat suuresti. Joillakin infektio on oireeton, kun taas toisilla siihen liittyy vakavia jälkitauteja.
Maailman Terveysjärjestön WHO:n suosituksen mukaan vakavaoireisia potilaita pitäisi hoitaa yhdellä olemassa olevista viruslääkkeistä, Tamiflulla. Tämän ja muiden nykylääkkeiden huono puoli on kuitenkin se, että ne on suunnattu viruksen omia proteiineja vastaan, jolloin nopeasti muuntuvat virukset kehittyvät helposti vastustuskykyisiksi lääkkeitä vastaan.
Suomen molekyylilääketieteen instituutissa (FIMM) toimiva lääketieteellisen systeemivirologian tutkimusryhmä yhteistyökumppaneidensa kanssa on hiljattain määrittänyt suomalaisista potilaista vuosina 2009-2013 otetuista näytteistä pH1N1-influenssaviruksen koko perimän.
Tutkijat löysivät yhdestä viruskannasta mutaation, joka teki sen vastustuskykyiseksi Tamiflulle. Tutkimus on julkaistu Genome Announcement –tiedelehdessä alkuvuonna.
– Tämä löydös osoittaa, että tulevina epidemiakausina muitakin Tamiflulle vastustuskykyisiä viruskantoja saattaa kehittyä. Tästäkin syystä uudenlaisten influenssaan tepsivien lääkkeiden kehittämiseen tulisi panostaa, sanoo aiheesta väitöskirjaa tekevä tutkija Triin Lakspere.
Tällä viikolla julkaistussa uudessa tutkimuksessaan sama tutkimusryhmä osoitti, että influenssavirusten kohteena olevien isäntäsolujen omien toimintojen väliaikainen estäminen voi osoittautua tehokkaaksi keinoksi influenssatartunnan torjumisessa.
Tutkijat keskittyivät estämään solujen sisäisessä viestinnässä tärkeän molekyylin, proteiinikinaasin, toimintaa. Useiden tutkittujen vaihtoehtojen joukosta lääkeaine MM2206 osoittautui tehokkaaksi, ja sen avulla influenssavirusinfektio voitiin koeolosuhteissa estää.
– Influenssavirus ei pystynyt muuntautumaan vastustuskykyiseksi tätä lääkeainetta vastaan. Kliinisiä testejä, joissa kyseisen aineen turvallisuutta ja tehokkuutta syöpälääkkeenä tutkitaan, on jo käynnissä. MM2206-molekyylillä on lupaavia ominaisuuksia, joten uskomme, että myös sen kehittämistä pH1N1-influenssavirukseen tehoavaksi lääkkeeksi kannattaa jatkaa, kertoo aiheesta toukokuussa Helsingin yliopistossa väittelevä tutkija Oxana Denisova.
