Uusi tutkimus osoittaa, että solunsisäinen reseptoriliikenne pitää ympäröivästä kudoksesta irtautuneet syöpäsolut hengissä. Kun liikenne estetään, syöpäsolut eivät kykene leviämään.
Turun yliopiston tutkimusryhmä on akatemiaprofessori Johanna Ivaskan johdolla löytänyt täysin uuden tavan, jolla solut välittävät ja monistavat ympäristöstään saamia elintärkeitä viestejä solun sisällä.
Tutkimus osoittaa, että tuuliajolle joutuneet eli ympäröivästä kudoksesta irtautuneet syöpäsolut pysyvät hengissä solunsisäisen reseptoriliikenteen avulla.
Vuosikymmenien ajan tutkijat ovat tienneet, että ihmisen solujen pitää olla oikealla paikallaan elimistössä, sitoutuneena kudokseen, jotta ne pysyvät hengissä. Tämä johtuu solun integriini-nimisten tarttumisreseptoreiden lähettämistä erityisistä viesteistä, jotka ovat välttämättömiä solujen selviytymiselle.
Elimistössä leviävät syöpäsolut ovat kuitenkin kehittäneet tapoja, joilla ne pysyvät hengissä myös ollessaan tuuliajolla.
Tutkijat ovat tienneet jo pitkään integriinien kyvystä liikennöidä solun sisällä ja että näiden reseptoreiden häiriintynyt säätely johtaa pahalaatuisiin solumuutoksiin ja jopa syövän leviämiseen.
– Uudet tutkimustulokset osoittavat ensimmäistä kertaa, että integriinien ympäristöstään välittämät viestit, jotka ovat välttämättömiä solujen selviytymiselle, ovat riippuvaisia solunsisäisestä reseptoriliikenteestä, Ivaska kertoo tiedotteessaan.
Väitöskirjatutkija Jonna Alangon mikroskooppikuvat paljastivat tutkimusryhmälle, että integriinit lähettävät viestejä erityisistä solunsisäisistä rakenteista, niin sanotuista endosomeista.
Tämä mahdollistaa pidempään jatkuvan viestityksen ja jopa viestien monistamisen. Tämän vuoksi solunsisäisen reseptoriliikenteen estäminen vähentää syöpäsolujen kykyä pysyä elossa tuuliajolla ja siten syövän leviämistä.
– Tutkimustulokset avaavat täysin uuden näkökulman solun integriini-reseptoreiden toimintaan ja paljastavat uuden mekanismin, jolla syöpäsolut selviytyvät tuuliajolla esimerkiksi verenkierrossa, mahdollistaen siten syövän leviämisen, Ivaska toteaa.
Tutkimustulokset on julkaistu Nature Cell Biology-lehdessä.
