Lähi- ja perushoitajien työttömyys on noussut noin seitsemän prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2016. Työttömyysaste on nyt 5,5 prosenttia.
Silja Paavola aprikoi, että sote-uudistuksen myötä toimintaa saatetaan tehostaa entisestään, jolloin työttömyys jatkaa kasvuaan.
Hänen mukaansa säästötoimet ovat koetelleet viime vuosina hoitoalaa ja suuntaus jatkuu. Henkilöstöresursseja on kiristetty, eläkkeelle jäävien tilalle ei palkata uusia työntekijöitä, määräaikaisuuksia ei vakinaisteta ja sijaisten käyttökiellot ovat arkipäivää.
Myös kouluttamattoman työvoiman käyttö erityisesti vanhustenhoidossa huolestuttaa SuPeria. Työvoimana käytetään paikoin myös alaikäisiä. Näiden säästötoimien lisäksi irtisanomisten määrä on kasvanut viime vuosina.
Paavolan mukaan henkilöstön vähentämisestä kärsivät viime kädessä asiakkaat eli kuntalaiset.
– Heille luvatut palvelut jäävät saamatta ja turvallisuus kärsii. Varhaiskasvatuksen säästöt tulevat myöhemmin maksettaviksi syrjäytymisen ja muiden ongelmien muodossa. Peruspalveluiden rapauttamisen lasku on paljon suurempi kuin säästö palkkakustannuksissa.
SuPerin mukaan työssä olevien työkuorma on kasvanut kohtuuttomaksi. Helmikuussa julkistetun Kunta10-tutkimuksen mukaan puolella lähihoitajista tai hoitajista työmäärä on lisääntynyt yli sietokyvyn. Vain luokanopettajilla luku oli hieman korkeampi.
Kodinhoitajista ja lähihoitajista 60 prosenttia uskoi jatkavansa eläkeikään saakka. Yli kolme päivää kestäviä sairauslomia oli eniten lähihoitajilla ja kodinhoitajilla.