Verkkouutiset

Tilastointitapa johti harhaan – suomalaisnaisten työssäkäynti ei olekaan vähäisempää kuin ruotsalaisten

Työssäoloasteella mitattuna suomalaiset ja ruotsalaiset naiset käyvät miltei yhtä paljon työssä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Alle kolmivuotiaiden lasten äitien kohdalla on kuitenkin selvä ero, toteavat Tilastokeskuksen erikoistutkija Anna Pärnänen ja yliaktuaari Olga Kambur. Heidän kirjoituksensa on julkaistu Tieto&trendit-lehdessä.

Yleensä Suomi–Ruotsi-vertailussa käytetty työllisyysaste ei ole paras mittari verrata pienten lasten vanhempien työssäkäyntiä, sillä Ruotsi tilastoi vanhempainvapaalla olevat työllisiksi, Suomi ei-työllisiksi.

Pärnänen ja Kambur ovatkin käyttäneet työssäkäynnin mittarina työssäoloastetta.

– Mielenkiintoista on, että työssäoloasteita vertailemalla työllisyysasteiden tuottama ero Suomen ja Ruotsin välillä kapenee – naisten kohdalla jopa katoaa kokonaan lukuun ottamatta vanhinta ikäryhmää, Pärnänen ja Kambur kirjoittavat.

Työssäoloaste työssäkäynnin mittarina kaventaa suomalaisten ja ruotsalaisten naisten välisen eron noin kahteen prosenttiyksikköön, kun se työllisyysasteella mitattuna on vajaat kuusi prosenttiyksikköä.

Molemmilla mittareilla mitattuna suomalaisten miesten ero ruotsalaisiin on suurempi kuin suomalaisten naisten ero ruotsalaisiin naisiin.

Miehillä työssäoloasteella ero supistuu noin viiteen prosenttiyksikköön, kun ero työllisyysasteella mitattuna ero on kahdeksan prosenttiyksikköä. Suomalaisten miesten työllisyysaste onkin EU:n keskiarvon alapuolella ja vastaavasti naisten työllisyysaste keskiarvon yläpuolella.

Suomalaisäitien työssäoloaste pienempi, kun lapsi on 1–3-vuotias

Molemmissa maissa äiti näyttää olevan alle vuoden ikäisen lapsen pääasiallinen hoitaja.

Ruotsissa on kuitenkin yleisempää, että äidit palaavat työhön lapsen täytettyä vuoden. Suomalaisten äitien työssäoloaste on pienempi kuin ruotsalaisäitien erityisesti silloin, kun lapsi on 1–2-vuotias. Vielä siinä vaiheessa kun lapsi on 2–3-vuotias, ero maiden välillä on kymmenisen prosenttiyksikköä.

Ero työssäoloasteissa kuitenkin tasoittuu varsin nopeasti. Kun lapsi on 3–6-vuotias, suomalaiset ja ruotsalaiset äidit käyvät jo yhtä paljon töissä.

Ruotsalaiset äidit tekevät selvästi enemmän osa-aikatyötä riippumatta lapsen iästä, kun Suomessa osa-aikatyö on selkeämmin yhteydessä lapsen ikään.

Ruotsissa yli 40 prosenttia äideistä tekee osa-aikatyötä vielä silloinkin, kun lapsi on 3–6-vuotias. Vastaava osuus on Suomessa vain 16 prosenttia.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)