Keskustan ulkopoliittiset vaikuttajat ovat arvostelleet hallituksen tapaa hoitaa Ukrainan kriisiä ja suhteita Venäjään. Nyttemmin arvostelua on tosin kiistetty tapahtuneenkaan.
Verkkouutiset kasasi tähän eräitä keskustalaisten lausuntoja.
Eniten arvostelua lienee esittänyt Paula Lehtomäki. Hän katsoi 17.11.2014 MTV3:lla, että hallitus on liian passiivinen Venäjä-suhteissa.
Lokakuussa Paula Lehtomäki arvosteli blogissaan, että Suomi ei jäänyt yksin vastustamaan EU:n pakotteita.
Heinäkuussa Lehtomäki arvosteli HS:ssa hallitusta suhteiden ”pakastamisesta” ja pääministeriä Moskovan-tutustumiskäynnin puutteesta. Yksikään EU-maan pääministeri ei kuitenkaan ole Ukrainan kriisin aikana tavannut Venäjän pääministeriä.
Suomi-Venäjä-seuran puheenjohtajana Paula Lehtomäki tapasi syyskuussa Venäjän liittoneuvoston puhemiehen ja maan kolmospoliitikon Valentina Matvijenkon. Hän on EU:n pakotelistalla.
Tuolloisessa venäläistiedotteessa kerrotaan Paula Lehtomäen toivoneen maiden välisten suhteiden ja kahdenvälisen yhteistyön jatkumista kaikilla alueilla. Lehtomäen kerrotaan todenneen, että ”EU:n Venäjää vastaan kohdistamat pakotteet vaikuttavat Suomen talouteen haitallisesti ja hän toivoi niistä voitavan luopua”.
Huono hoito
Huonosta suhteiden hoidosta puhui muun muassa keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen tässä Lappeenrannan Uutisten jutussa.
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä katsoi toukokuussa MTV:n eurovaalitentissä, että suomalaisten etu on vastustaa pakotteita viimeiseen asti.
Sirkka-Liisa Anttila totesi marraskuussa Ylen Ykkösaamussa (kohdassa 31:30), että Suomessa syyllistetään liian paljon vain yhä osapuolta eli Venäjää.
Anttila kertoi hänelle tulleen hyvin selväksi, ”miksi Itä-Ukraina ja Krim ovat Venäjälle tärkeitä”.
Paavo Väyrynen kirjoitti 17.3.2014 blogikirjoituksen otsikolla ”Suomen tulee jättäytyä pakotteiden ulkopuolelle”. Väyrysen esitys oli, että ”emme pane pakotteita omalta osaltamme täytäntöön”.
Lukuisia tapaamisia
Suomen Venäjä-politiikkaa tehdään EU-maiden yhteisen politiikan raameissa. Suomen johdolla vaikuttaa olleen kriisin aikana paljonkin diplomaattisia ponnistuksia ja yhteyksiä venäläisiin:
* Tasavallan presidentti tapasi presidentti Vladimir Putinin Venäjällä elokuussa ja on puhunut hänen kanssaan puhelimessa useasti.
* Pääministeri on puhunut Venäjän pääministerin kanssa kahdesti puhelimessa. Yksikään EU-pääministeri ei ole kriisin aikana tavannut Venäjän pääministeriä, kuten ylläkin todettiin.
* Ulkoministeri tapasi Venäjän ulkoministerin kesäkuussa Turussa, syyskuussa New Yorkissa, lokakuussa Moskovassa ja joulukuussa Baselissa.
* Ulkoministeriön valtiosihteeri kävi Moskovassa marraskuussa. Ulkoministeriön osastopäälliköt olivat elokuussa ja liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö oli syyskuussa Moskovassa. Lokakuussa siellä kävivät talouskomission varapuheenjohtajat.
* Venäjän varamaatalousministeri kävi marraskuussa Suomessa.
