Turun yliopiston arkeologit aloittavat tämän vuoden kaivaustutkimukset Ravattulan Ristimäellä elokuun 4. päivänä ja kaivaukset jatkuvat syyskuun loppupuolelle saakka. Tutkimuksia johtaa arkeologi Juha Ruohonen.
– Tutkimuksissa pyritään selvittämään kirkon tarkempi rakentamisajankohta ja sen hylkäämiseen johtaneet syyt. Kirkon kivijalka tullaan nyt ensimmäistä kertaa ottamaan kokonaisuudessaan kerralla esiin. Uusia tutkimusalueita avataan etenkin kirkon lähiympäristöön, Ruohonen kertoo.
Lisäksi selvitetään hautausmaa-alueen kokoa ja käyttöaikaa sekä etsitään aidassa olleita porttiaukkoja. Ristimäeltä pyritään myös paikantamaan mahdollisen kellotapulin tai -telineen jäännöksiä, hän jatkaa.
Suomen vanhimmaksi tulkittu kirkonjäännös löytyi Turun yliopiston kaivauksissa Kaarinan Ravattulassa Aurajoen varrelta viime elokuussa. Kapeakuorisen kirkkorakennuksen kivijalka on ajoitettu ristiretkiajan ja varhaisen keskiajan vaihteeseen, 1100- ja 1200-lukujen taitteeseen.
– Talven ja kevään aikana tehtyjen analyysien perusteella on varmistunut, että rakennuksen käyttö on päättynyt 1220- tai 1230-luvulla. Kirkon perustamisajankohtaa ei vielä tarkasti tiedetä, mutta oletettavasti tämä on tapahtunut 1100-luvun puolenvälin jälkeen, Ruohonen kertoo.
Kirkkoa ympäröi laaja kirkkomaa, jossa ruumishautoja on jopa toista sataa. Hautoja on toistaiseksi tutkittu vain vähän, mutta talven aikana tehdyt luonnontieteelliset ajoitukset ovat tarkentaneet kalmiston käyttöaikaa huomattavasti. Mäkeä on kiertänyt aita, jonka perustuksia on osittain kaivettu esiin.
Turun yliopiston mukaan Ristimäki on Suomessa ainutlaatuinen tutkimuskohde, ja Pohjoismaissakin harvinaisen hyvin säilynyt kokonaisuus.
– Tutkimusten kautta tullaan saamaan runsaasti uutta tietoa varhaisista kirkkorakennuksista, rautakauden lopun yhteiskunnasta sekä kristillisyyden tulosta ja sen omaksumisesta Suomessa 1100- ja 1200-luvuilla, Ruohonen sanoo.
Kaivausten aikana elo- ja syyskuussa vierailijat ovat tervetulleita tutustumaan tutkimuksiin erityisesti keskiviikkoisin, jolloin kaivausalueille järjestetään lyhyitä opastuskierroksia. Myös muina aikoina koko tutkimusten ajan alueella päivystää Ristimäkeä esittelevä ja yleisöä opastava arkeologi.
