Suomen koulut ovat kovaa vauhtia digitalisoitumassa. Koulujen digitalisaatio on yksi hallitusohjelman kärkihankkeista: uusiin oppimisympäristöihin ja digimateriaaleihin on luvattu rahaa, vaikka koulutuksesta muuten leikataankin.
Savonlinnan normaalikoulu on monella tapaa mallioppilas ja edelläkävijä digitalisaatiossa. Koulu on tänä syksynä siirtynyt kokonaan sähköisiin oppimateriaaleihin. Uusia oppikirjoja ei enää tilata, vaan kaikille koulun 370 oppilaalle on hankittu henkilökohtaiset tabletit.
Suunnittelu aloitettiin 2011. Koulu sai Opetushallitukselta hankerahoituksen, jolla ostettiin laitteita, koulutettiin opettajia ja uudistettiin opetustiloja. Rahaa järjestyi myös siten, että uusien oppikirjojen tilaamisesta luovuttiin asteittain. Ensi vaiheessa syksyllä 2013 noin puolet koulusta siirtyi tablettiopetukseen.
Digiloikkaa valmisteltiin kaksi vuotta ennen kuin ensimmäiset tablettiluokat perustettiin. Tablettiopetuksen taustalla on uudistettu pedagogiikka, jonka perusajatuksena on, että oppilas ei ole passiivinen tiedon vastaanottaja vaan sisällön tuottaja.
– Oppilaat oppivat tutkimalla asioita. Uusi teknologia mahdollistaa sen, että tuotettavia sisältöjä voidaan esittää monipuolisesti: vaikkapa tekstinä, videoina tai Powerpoint-esityksinä, Savonlinnan normaalikoulun rehtori Mikko Ripatti kertoo.
Ripatin mukaan koulu teki digiloikan kahdesta syystä: Koettiin, että muu maailma on Suomea edellä opetusteknologiassa. Toiseksi haluttiin kuroa umpeen kuilu koulun ja lasten välillä.
– Tämän päivän lapset ja nuoret eroavat täysin vanhemmista ikäluokista siinä, miten he opiskelevat, jakavat tietoa ja ovat yhteydessä toisiinsa. Ajattelimme, että koulun on uudistuttava ja kuljettava mukana yhteiskunnan kehityksessä, Ripatti sanoo.
Tieto- ja viestintätekniikka on vahvasti esillä myös vuoden päästä elokuussa voimaan astuvissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (OPS). Esimerkiksi koodaamisen alkeita ja laitteiden, ohjelmistojen ja palveluiden käyttöä aletaan opettaa ykkösluokalta alkaen.
Kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka on sitä mieltä, että digiaikaan siirtyminen on välttämätöntä, mutta aikataulu on hänestä tiukka.
– Yhteiskunta muuttuu, ja koulun pitäisi seurata sitä. Mutta digiloikka tapahtuu nyt yhtäkkiä. Se olisi pitänyt tehdä hallitusti, ja opettajat olisi pitänyt kouluttaa. Työ olisi pitänyt aloittaa kymmenen vuotta sitten, hän sanoo.
– Emme vielä tiedä, miten Suomen koulujen digitalisointi vaikuttaa oppimiseen. Mutta se tiedetään, että esimerkiksi Etelä-Korea ja Singapore ovat ohittaneet meidät Pisa-tuloksissa, ja niissä digitalisaatio on otettu vakavasti jo kymmenen vuotta sitten, hän lisää.
Jyväskylän yliopiston tutkimusprofessori Marja Kankaanranta, Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salo ja Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry:n puheenjohtaja Pirita Talikka ovat Lonkan kanssa samaa mieltä: opettajien koulutus on digiloikan pullonkaula.
Talikan mukaan opettajankoulutus ”ei todellakaan” ole ajan tasalla. Hänen mukaansa uusia opetusteknologioita käsitellään opetuksessa vain pintapuolisesti.
Salon mielestä olisi tärkeää satsata pikaisesti opettajien täydennyskoulutukseen.
– Suomesta puuttuu selkeä systeemi siitä, miten opettajia täydennyskoulutetaan. Monissa muissa maissa osaamista päivitetään säännöllisesti, Salo sanoo.
Hallitusohjelmassa on kuitenkin sovittu myös opettajankoulutuksen kehittämisohjelmasta, jossa käydään läpi myös täydennyskoulutustarpeet. Ohjelman rahoitusta ei ole vielä lyöty lukkoon.
