Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder toteaa, ettei kilpailukykysopimuksessa lue mitään järjestäytyneiden ja järjestäytymättömien yritysten edustuksesta.
– Eihän täällä kilpailukykysopimuksessa lue mitään edustuksesta. Mistä hän sen löytää, Fjäder ihmettelee kansanedustaja Juhana Vartiaisen haastattelua Verkkouutisissa.
Kilpailukykysopimuksessa lukee seuraavasti: ”Kolmikantaisesti valmistellaan lakimuutokset, joilla poistetaan järjestäytymättömiä yrityksiä koskeva kielto tehdä paikallisia sopimuksia ja saatetaan järjestäytymättömät yritykset paikallisen sopimisen menettelytapojen ja osapuolten suhteen samaan asemaan kuin järjestäytyneet yritykset.”
– Tämähän tarkoittaa juuri sitä, mitä minä sanon, että saavat samat oikeudet ja velvoitteet. Jos tessissä on luottamusmies, niin jotta saa ne joustot, pitää sopimisen tapahtua myös järjestäytymättömässä kentässä luottamusmiehen kautta, Fjäder toteaa.
Fjäder ihmettelee, onko Vartiainen edes lukenut kilpailukykysopimusta. Vartiainen epäilee, että ”jos kirjauksen todellinen merkitys eli se, että vain ammattiliiton jäsen voi sopia paikallisesti sovittavista asioista luottamusmiehen kanssa, olisi kirjoitettu auki, se tuskin olisi mennyt läpi hallituksessa”.
– Kyllä kilpailukykysopimus menee läpi hallituksessa, se meni jo. Ei se tähän kaadu. Juhana on nyt niin ufo, että ihan hirvittää hänen ajatuksensa. Eihän tässä puhuta järjestäytymisestä mitään, vaan siitä, että menettelytavat ovat samoja järjestäytyneessä ja järjestäytymättömässä kentässä, Fjäder sanoo.
Ei SY:n yrityksille parempia ehtoja kuin EK:n
Fjäderin mukaan yrittäjäjärjestöt ovat halunneet samoja joustoja järjestäytyneille eli työnantajaliittoon kuuluville ja järjestäytymättömille eli liittoon kuulumattomille yrityksille kolmenkymmenen vuoden ajan, ja työmarkkinakeskusjärjestöt ovat nyt tulleet asiassa vastaan.
– Nyt luodaan kaikille yrityksille samat pelisäännöt, ja se on reilua. Suomen yrittäjät saavat samat pelisäännöt kuin kaikki muutkin yrityksen, jotka ovat jo tehneet työehtosopimukset. Eikös se oli hienoa? Nyt he saavat samat pelisäännöt kuin järjestäytyneet yritykset tai EK:n jäsenyritykset. Miksei se kelpaa?
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on työnantajakeskusjärjestö, jonka alaiset liitot tekevät työehtosopimuksia. Suomen yrittäjät (SY) taas on yrittäjien edunvalvontajärjestö.
Fjäder toteaa, että on selvää, ettei Suomen yrittäjien alaisille yrityksille voida luoda parempia ehtoja kuin EK:n alaisille yrityksille.
– On yritys A, joka kuuluu EK:hon ja me olemme tehneet sen työnantajaliiton kanssa työehtosopimuksen, jossa on tietty järjestelmä ja joustot. Kun paikallinen sopiminen tehdään sen tessin piirissä, niin se menee tietyn kaavan mukaan. Jos joku ulkopuolinen yritys haluaa tehdä saman jouston, niin tietenkin se tapahtuu sen työehtosopimuksen mukaisesti.
Kolmikantaisesti valmisteilla olevan lainsäädännön mukaan järjestäytymättömät eli liittoon kuulumattomat yritykset saisivat tulevaisuudessa käyttää järjestäytyneen kentän sopimia yleissitovia työehtosopimuksia ja niiden joustoja, mutta se pitäisi tehdä työehtosopimuksessa sovitun mukaisesti.
– Kuka sen sopii? Jos siellä lukee luottamusmies, niin sitten se menee sen mukaan. Jos yritykset eivät halua joustoja, niin sitten eivät halua.
Fjäderin mukaan vaikka luottamusmies kuuluisi ammattiliittoon, niin työnantajan ei tarvitse kuulua työnantajaliittoon.
– Ei kukaan pakota yrityksiä järjestäytymään sen takia, että tämä tulee. Ihmiset ovat järjestäytyneitä.
Hallitus kuuntelee työmarkkinaosapuolia
Fjäder ei usko, että hallitus uhraisi kilpailukykysopimuksen luottamusmiespakkoasian vuoksi.
– Minulla on se kuva, että tässä kuunnellaan tarkasti niitä, jotka ovat tehneet kilpailukykysopimuksen.
Kilpailukykysopimuksen ovat tehneet työmarkkinaosapuolet eli EK, Kuntatyönantajat, SAK, STTK ja Akava.
Fjäder sanoo, että työaikakysymys on sellainen, jossa Akavan mielestä voitaisiin ehkä joustaa, mikäli kilpailukykysopimus menee muutoin maaliin.
– En voi sitä luvata, mutta olemme vähän puhuneet, että annettaisiin sen olla [kuten se on työaikalaissa].
Nykyisin työaikalain mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia säännöllisen työajan järjestelyistä noudattamatta työehtosopimuksen paikallista sopimista koskevia määräyksiä. Tähänkin tarvittaisiin jatkossa luottamusmies, mikäli työehtosopimuksessa näin paikallisen sopimisen osalta edellytetään, eli pienimpien yritysten osalta paikallisen sopimisen mahdollisuudet kaventuisivat nykyisestä.
